---

Päivän jälkeen lasketun ajan tunsin kaupassa, että nyt alkaa tihkua jotakin kosteaa. Lapsivedet tulossa - äkkiä kotiin!

Odottelusta huolimatta lapsivettä ei kotonakaan tullut kuin tihkuttamalla, ja supistukset pysyivät laimeina ja epäsäännöllisinä. Yön aikana tahti sentään kiihtyi hiukan, ja aamulla katsoimme parhaaksi lähteä sairaalaan. Supistuksia tarkkailtiin vähän aikaa ja todettiin, että vielä ei ole synnytyksen aika. Koska lapsiveden tihkuminen voi kuitenkin olla merkki bakteeritulehduksesta, lapsivedestä otettiin näyte ja jäimme odottelemaan.

Näytteestä tosiaan löytyi bakteeria - joskaan ei pahalaatuista - ja minut päätettiin pitää sairaalassa. Koska lapsivettä oli jo tihkunut melkein vuorokauden ajan, kätilö ruiskutti kohdunsuulle geeliä, jonka pitäisi lempeästi hiukan nopeuttaa kohdunsuun avautumista. Pääsisin todennäköisesti synnyttämään vielä tänään. Mies lähti kahville ja kätilö omille teilleen. Minä jäin yksin synnytyshuoneeseen.

Noin 10 minuutin kuluttua supistukset voimistuivat selvästi ja hetken päästä kipu oli yltynyt sietämättömäksi. Supistukset myös tihenivät jatkuvasti, ja pian alkoi tuntua siltä, että koko olotilani oli yhtä suurta supistusta. Kaiken lisäksi aloin tuntea painetta alapäässä, ikään kuin vauvan pää olisi jo laskeutumassa alaspäin. Painoin nappia, kutsuin kätilön apuun ja kerroin miltä tuntui. Kätilö vaikutti epäuskoiselta, mutta veti kuitenkin hanskat käteen ja kokeili, josko avautuminen olisi jo alkanut. Aukihan siellä kaikki jo oli. Kun isä tuli takaisin kahvilta, synnytys oli jo täydessä vauhdissa ja minä kiljuin kivusta. Paremman kivunlievityksen puutteessa hengitin ilokaasua supistusten välillä. Kätilö tosin väitti, että ilokaasua kuuluisi hengittää supistusten aikana, mutta kipu oli niin kammottava, että tuskin pystyin supistusten aikana edes hengittämään saati sitten vetämään jotain ylimääräistä keuhkoihini.  Supistusten välillä ilokaasu auttoi kuitenkin rentoutumaan edes hetkeksi.

Synnytys eteni niin nopeasti, että siitä tuli varsinainen salamasynnytys - kaikki oli ohi jo tunnin kuluessa. Kalpean ja viluisen oloinen vauva sai heti vaatteet päälleen ja pääsi lämmittelemään äidin rinnalle. Sairaalassa vietimme pari yötä ja sitten pääsimme kotiin. Sekä äiti että vauva olivat parin päivän lepäilyn jälkeen erinomaisen hyvässä kunnossa.

 S

LISÄÄ SYNNYTYSKERTOMUKSIA

• SYNNYTYS 1: Suunniteltu sektio

• SYNNYTYS 2: Pitkä ja vaikea synnytys (imukuppisynnytys)

• SYNNYTYS 3: Ihan tavallinen synnytys

• SYNNYTYS 4: Nopea synnytys

• Lähetä oma kertomus >>

TAKAISIN OPPAASEEN

• Nettiopas: Raskaus, odotus, synnytys