Kello kolme
yöllä heräsin täysin ja sanoin miehelleni vieressä,
että hae äkkiä pyyheliina sänkyyn, multa tulee
lapsivettä. Nousin pyyhkeen kanssa vessaan ja sitä tuli
lirittämällä pitkin vessan lattiaa. Yritin vielä nukkua
mutta eihän siitä mitään tullut. Kello kuusi mies lähti
töihin ja jäin lukemaan kirjaa.
Sitten NE alkoivat!
Supistuksia
alkoi tulla ihan viiden minuutin välein. Ambulanssin soitin
heti ja laitoin tulemaan kiireellisenä. Matkaa sairaalaan
on 60 km. Pillit päällä mentiin, kun edessä ajoi
työmatkalaisia.
Huh mikä tunne,
ja tuntui että koko ajan supisteli. Kello 8.05 olin
kirjautunut sairaalaan sisään.
Nopea
sisätutkimus ja - dadaa - olin jo kuusi senttiä auki!
Arvasin itse,
ettei mitään kivunlievitystä enää pystytä antamaan!
Ilokaasun sentään sain, ja kohtapa sitä sitten sanottiin,
että saa ponnistaa. Onneksi älysin kysyä, että jos
kokeilisin jakkaralla ängätä.
Siinäpä se
sitten poika syntyi kello 9.35. Jotta nopeasti kävi se
reissu :-)
- Pööpötin
-
LISÄÄ
KERTOMUKSIA