Onnittele e-kortilla
 ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

WWW-PALVELUHAKEMISTO 

<<  Raskaus & odotus | Vanhemmille | Etusivulle
Vanhemmille - VAUVA

22 tunnin synnytys

| Nettiopas: Raskaus, odotus, synnytys |

Synnytyskertomuksia:
Se syntyi sittenkin!

---

Heinäkuussa -04 syntynyttä poikaamme odotettiin kauan ja hartaasti. Jouduin jäämään sairaslomalle töistä jo huhtikuussa kivuliaiden supistusten ja kohdunsuun pehmenemisen vuoksi, siksi odotinkin lapsen syntyvän ennen laskettua aikaa. Laskettu aika tuli ja meni, supistukset tulivat ja menivät. Olo hankaloitui ja muuttui päivä päivältä tukalammaksi.

Kontrolli äitipolilla viikolla 40, luulin jo pääseväni synnyttämään. Lääkäri teki sisätutkimuksen ja sen yhteydessä "irrotteli kalvoja" vauhdittaakseen synnytyksen käynnistymistä. Pettyneenä paluu kotiin ja odottamaan mitä tuleman piti...

Ja mitäänhän ei tietenkään tapahtunut, kun kovasti odotti.

Loppujen lopuksi raskaus meni yliaikaiseksi ja raskausviikoilla 42+2 olimme mieheni kanssa menossa sairaalaan synnytyksen käynnistykseen. Lääkäri tutki kohdun tilanteen ja pohti puhkaiseeko kalvot vai aloitetaanko käynnistys tipalla. Tippahan käteeni sitten laitettiin ja 2 tunnin odottelun jälkeen alkoivat supistukset ja odottelu.

Olimme tulleet sairaalaan klo 8 aamulla ja klo 12 saimme siirtyä tarkkailuhuoneesta synnytyssaliin, olin varma, että synnytys etenee nopeasti, kun supistuksetkin olivat todella kivuliaita. Toisin kävi. Tapasin kaikkien vuorojen kätilöt ollessani synnyttämässä esikoistamme.

Aluksi sain kipulääkkeitä lihakseen pistettynä ja ne auttoivatkin jonkun aikaa. Sitten kohdun avautuminen jämähti paikoilleen, ja ei tuntunut etenevän 2 tuntiin minnekään, supistukset olivat todella voimakkaita. Tähän saakka käveleskelin salissa ja istuskelin keinutuolissa, jossa sain rentouduttua hyvin.

Viimein sain epiduraalipuudutuksen ja synnytys alkoi jälleen edistyä.  Epiduraalipuudutus auttoi aikansa. Lääkäri tuli klo 19 laittamaan kohdunkaulanpuudutuksen ja jälleen kohdun avautuminen vauhdittui. Puudutusten teho väheni ja hieman ennen klo 22 kätilö ehdotti vielä ilokaasun kokeilua, se ei sopinut minulle lainkaan. Muutaman henkäyksen jälkeen kätilön todettua, että saa ponnistaa, en kyennyt ponnistamaan vaan jouduin oksentamaan, mikä johtui ilokaasusta.

Puudutuksista ei ollut mitään jäljellä, mutta synnytys oli saatava päätökseen. Kello 22:00 aloitettiin viimeinen urakka, ponnistaminen - ja ponnistamista sitten jatkuikin...

Voimat olivat lopussa ja viimein oltiin siinä pisteessä etten olisi jaksanut ponnistaa enää lainkaan. Tuolloin lääkäri otti imukupin, ja välilihaleikkauskin tehtiin. Itse ponnistaen mieheni tukemana ja auttamana, toisen kätilön painaessa kyynärvarsillaan vatsani päältä ja lääkärin vetäessä imukupilla syntyi 23:43 perheeseemme poikavauva. Synnytystä oli takana 11 tuntia ja 40 minuuttia. Ponnistus kesti 1 tunnin ja 40 minuuttia. Välilihaleikkaushaavakin tulehtui jo sairaalassa ollessa.

Kaikesta kivusta ja tuskasta huolimatta en kuitenkaan antaisi synnytyksestäni hetkeäkään pois. Kaikki mitä koin ja tunsin on talletettu sydämeni sopukoihin ja toivon kokevani synnytyksen ihmeen mahdollisimman pian uudelleen.

- Vilkku -

  

LISÄÄ SYNNYTYSKERTOMUKSIA

<<  Raskaus & odotus | Vanhemmille | Etusivulle

.


 .

| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute |