Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - VAUVA


| Vastaa viestiin | VAUVA |

G: Kohdunkaula ja ennenaikainen synnytys

Timjamiini - 25.09.2009 - 15:11

Hei! Laitan tämän kysymyksen myös tälle puolelle, jos joku teistä minulle jaksaisi vastata .
Sairaslomalla pötkötän ennenaikaisten supistusten takia jo kuudetta viikkoa. Tänään, rv 21+5, olin lääkärissä kohdunkaulan tilaa ultralla tarkistamassa ja olihan se pikkuisen lyhentynyt, yli neljästä senttimetristä 3,6:een. Lisäksi kohdunkaulan sisäsuu oli pikkuisen avautunut ja kohdunsuu tunnustellen hieman pehmentynyt (lääkäri painotti tarkkaan tuota 'hieman' kun tietää että hermoilen kovin .
Haluaisinkin siis kysyä teiltä jo aikaisemmin synnyttäneiltä tai viimeisillään puuskuttavilta, että onko teillä ollut vastaavaa tilannetta esim. kohdunsuun aukemista ja pehmenemistä, ja kuinka pitkälle siitä huolimatta raskautenne jatkui? Ensimmäistä odottaessa kun en oikein tiedä miten tähän tilanteeseen suhtautua: ollakko rauhallisin mielin vaiko heittää kirves jo kaivoon ja odotella pahinta. Tämän pikkuisen menetys kun pelottaa niin kauheasti kun on jo yksi menetys takana.
Lämmin kiitos vastauksista!


VASTAUKSET:


Neppari - 25.09.2009 - 15:21

Jouduin rv.31+2 sairaalaan lepohoitoon yli viikoksi. Oli harjoitussupistuksia ollut jo pitkään ja kohdunkaula lyhentynyt 1,5 cm:iin. vauvan pää oli silloin ihan alhaalla ja aiheutti paineentunnetta. Olin ollut jo pari viikkoa saikulla kun sairaalaan jouduin. Siellä annettiin supistusten estolääkitystä ja kortisonit varulta vauvan keuhkoja kehittämään. Loppuajan otin tosi hissukseen, voinnin mukaan. Loppuaika rv36-38 oli taas ihan hyvä olo ja kävin taas kaupassa jne. Vauva syntyi lopulta Rv.38+0. Nopea synnytys.


Neppari - 25.09.2009 - 15:29

Niin, kohdunsuu oli myös 1cm auki kun sairaalaan ottivat.

-Enpä voi muuta sanoa, kuin että lepää mahdollisimman paljon että vauva saa kasvaa masussa eikä keskoskaapissa. Kotona on myös paljon kivempi levätä kuin sairaalassa. Oli turhauttavaa olla sairaalassa kun ei tiennyt miloin pääsee kotiin ja huoneessa kävi "pyörähtämässä" useita äitejä, joiden synnytykset käynnistettiin, minä vaan jäin aina kun muut pääsi synnyttämään...
Itse en ensisynnyttäjänä osannut tulkita tuntemuksia ja paineentunnetta alapäässä, enkä levännyt tarpeeksi, joten paikat aukes ja jouduin sairaalaan.


mimmu88 - 25.09.2009 - 17:22

mulla alkoi supistuksia tulemaan noilla viikoilla ja kohdunkaula erittäin pehmeä rv 25 ja lyhentynyt siihen mennessä 5cm 2,5cm. rv 30 ei enään ollut laisinkaan kohdunkaulaa ja vaavi oli laskeutunut ja olin 1cm auki. en koskaan saanut lepo käskyjä enkä muutakaan niihin ja siihen ja poika syntyi rv 41. tosin lääkärit peloitteli että syntyisi jo viim rv 35,mutta viimeseen asti kyllä sisällä pysyi.


felkku - 25.09.2009 - 18:12

Minulla oli kohdunkaula lyhentynyt noin kolmeen senttiin ja pehmentynyt muistaakseni raskausviikolla 22. Supistuksia oli jo tuossa vaiheessa ja olin sairauslomalla pari viikkoa, jonka aikana supistukset vähenivät. Liikuntaa käskettiin välttämään ja rauhassa ottamaan muutenkin. No, pelkkä kävely laittoi jo supistelemaan, että aika rauhassa olin. Välillä olin töissä ja uudestaan saikulla pari viikkoa raskauviikolta 27 alkaen. Palasin töihin ja ehdin olla yhden päivän, kun vedet menivät viikolla 29+6 kauppareissulla. Olin ajatellut, että vauva varmaan syntyy etuajassa, mutta tuo oli kyllä iso shokki. Ehdin olla sairaalassa kaksi päivää pää alaspäin ja saada vauvan keuhkoja kypsyttävät pitokset ennen vauvan syntymää. Sain myös supistuksia vähentävää lääkettä. Syntyi siis rv 30+0, 1480 g ja 40 cm. Missään vaiheessa minua ei käsketty vuodelepoon yms. Synnytys oli myös todella nopea ja kohdunsuu avautui neljästä sentistä kymmeneen noin vartissa.

Minulla oli siis kyseessä ensimmäinen raskaus. Jälkeenpäin olen miettinyt miksi en ottanut vielä rauhallisemmin, niin ehkä vauva olisi pysynyt mahassa kauemmin. Mutta eihän sitä voi koskaan tietää ja kuten aiemmista kirjoituksista kävi ilmi, voi lapsi syntyä ihan täysaikaisenakin huolimatta ongelmista.

Voimia sinulle Timjamiini =)


Rimpula - 25.09.2009 - 18:16

Ekassa raskaudessa viikolla 30 kohdunkaula 2cm, pehmeä ja antoi painettaessa periksi.Sairaalaassa sain kanssa supistuksia estävän piikin ja kortisonit.Olin osastolla viikonlopun ja sitten pääsin kotiin lepäämään.

Olin uskollisesti vuodelevossa, vain suihku ja vessakäynnit sekä tietty söin pöydän ääressä, mutta muuten lepäsin viikolle 36 asti, sitten rupesin liikkumaan normaalisti.Vauva syntyi viikolla 39+4.Ai niin harjoitussupistukset alkoivat viikolla 24.

Toinen raskaus- supistuksia tunsin jo viikolla 12 (oli tosi lupaavaa), viikolla 31 kohdunkaula taas 2cm, antoi periksi painettaessa.Määrättiin taas lepoon.No olin kotona 1,5 veen kanssa, mummut ja mies auttoivat parhaansa mukaan, mutta en todellakaan pystynyt levätä samaan malliin kuin 1 raskaudessa.Vauva syntyi 38+2 viikolla, synnytys kesti 45 minuuttia


Tipsu - 25.09.2009 - 19:42

Mulla käynnistyi synnytys rv 27, ja jouduin sairaalaan makaamaan, kaulaa oli jäljellä enää alle sentti, ja sormelle olin auki. Makasin seitsemän viikkoa, ja pojat synty rv 34. Eli kauan he pysyivät mukana, vaikka olinkin jo tosi avoimena.


Piki78 - 25.09.2009 - 20:08

Moi! Mua peloteltiin kanssa, että vauva tulee roimasti etuajassa. Rv32-33 kohdunkaula 2cm, pehmeä, kiinni. Jouduin kuukautta ennen äitiysloman alkua saikulle supistusten takia. Mutta käynnistykseen mentiin. rv 42 kohdunkaulaa 1cm, sormelle auki, pehmeä. Vauva syntyi 42+3.


Annika83 - 25.09.2009 - 21:22

Minä jouduin ensimmäisen kerran sairaalaan rv 24 supistelujen takia. Kohdunkaulaa oli jäljellä 3,5 cm ja vauva painoi voimakkaasti alaspäin. Kohdunsuu oli pehmeä. Sain tiukan käskyn ottaa koko loppuraskauden rauhassa ja välillä olin täydellisessä liikkumiskiellossakin. Kohdunsuuta kontrolloitiin ja ultrattiin 1-2 vk välein.

RV 35 lääkäri antoi luvan ruveta lisäämään liikettä vähitellen. Vauva syntyi sitten rv 38+0 todella nopeasti ja lähes täysin ilman kipeitä supistuksia.

Sain rv 30 kortisonit vauvan keuhkoja kehittämään, mutta mitään supistuksia ehkäisevää pistosta en saanut missään vaiheessa.

Ota nyt mahdollisimman rauhallisesti ja vain lepäile. Voi olla, että supistelut rauhoittuvatkin, kun riittävsti annat itsellesi lepoa. Kannattaa laittaa sängyn tai sohvan jalkopäähän jalkojen alle kirjakasat, niin vauva ei pääse painamaan lepoasennossa alas kohdunsuulle. Ja juo runsaasti vettä. Myös se auttaa supistuksiin.

Tsemppiä! Vaikka aika voi käydä nyt pitkäksi lepäillessä, niin muista että palkinto on hieno! Ja näin jälkeenpäin ikäviä asioita ei enää muistakkaan. Lähes kolmen kuukauden tylsä ja turhauttava vuodelepo on häipynyt mielestä ja nyt haaveilen jo pikkukakkosesta


Aphrael - 25.09.2009 - 21:48

Synnytyksestäni on niin pitkään (yli 9v) aikaa, että en tarkalleen muista viikkoja jne. Mutta joskus rv 28-30 muistaakseni jouduin sairaalaan kun kohdunkaulaa ei ollut ollenkaan ja kohdunsuu auki muutamalle sormelle. Lapsikin oli jo painunut niin alas, että mitään järjellistä kokoarviotakaan ei enää tuon jälkeen hänestä saatu kun oli pää niin tiiviisti jossakin lantioluideni välissä.

Kortisonipiikit sain vauvan keuhkojen kehittymistä edistämään ja sairaalassa makoilin jonkun aikaa, kunnes lupasin ja vannoin kautta kiven ja kannon, että osaan maata kotonakin..

Kaikki supistelut loppuivat lasketun ajan aikoihin, kunnes alkoivat uudelleen kun oli jo sovittu käynnistysaika tulevalle viikolle. Rv oli 41+5 tms kun sitten synnytys käynnistyi kuitenkin spontaanisti. Synnytys oli nopea ja helppo ja nopeasta synnytyksestä minua oli varoitettukin jo hyvissä ajoin, koska tosiaan paikat olivat jo valmiina paljon aiemmin.

Pitkään jatkuva makoilu käy todella kovasti voimille, varsinkin kun lisää siihen stressin joka aiheutuu kun miettii liian aikaisin syntyvän lapsen mahdollisuuksia. Jaksamista ja ennen kaikkea mielekästä tekemistä siis tarvitaan. Ei muuta kun mies kirjastoon hakemaan ison läjän kirjoja, elokuvia jne.

Voimia ja toivotaan, että lapsukainen malttaa odottaa vielä!


Timjamiini - 26.09.2009 - 12:27

Miten voisin kiittää teitä vastanneita tarpeeksi! Minulle merkitsee paljon kertomuksenne ja tukenne. Toivottavasti minun ja mahavauvan taival menee hyvin. Kaikkea hyvää myös teille .

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|