VASTAUKSET:
Mettiäinen - 20.09.2009 - 21:51
Me ei enää kellistellä poikaa, vaan tuo kellahtaa sit itellään ja nukahtaa, kun on tarpeeksi kauan riukkunut siinä sängyn laidalla. 
Jos on itkuinen, niin istutaan vieressä ja se pelkästään helpottaa meidän pojan oloa. Jossain vaiheessa tuo siis kellahtaa ja nukahtaa. Mun mielestä ei kannata kellistää vauvaa, koska tuo vaatii helposti sitä kellistelyä sit myös pitkin yötä, eikä osaa itellään nukahtaa takaisin. Jos tuolla on siis tapana nousta yölläkin riekkumaan.
Chala - 20.09.2009 - 23:31
Mä odotan että riekkuu jos riekututtaa ja sitten kun nouseminen on liian huteran näköistä, kellistän vauvan aina kun nousee ylös. Menee nimittäin muuten siihen että kaatuu itse ja lyö vielä päänsä.. Ei sitä yleensä montaa kertaa tarvitse tehdä, välillä hellästi pidän häntä vähän paikallaan ettei pääse enää ylös, eikä tarpeeksi väsyneenä ala rimpuilla vastaan vaan alkaa hakea unta ja möyrii ehkä paikallaan muttei nouse enää.
Mä en todellakaan uskaltaisi jättää yksinään nukahtamaan niin että menen yhtään kauemmas sängyn vierestä, koska tuokin pikku vieteri saattaa könytä peiton ja pehmolelujen päälle ja päästä yllättävän korkealle laitaa vasten, ties vaikka tulee vielä yli. En ota riskiä. Aina on jompikumpi vanhemmista vieressä siihen saakka että nukahtaa.
Kun uutuuden viehätys nousemisesta häviää niin meillä ainakin on nukkumaanmeno vähän helpottanut. Myöskin kun katsoo että vie vauvan sänkyyn vasta kun on tarpeeksi väsynyt todella nukahtamaan niin pääsee itse helpommalla
ap - 21.09.2009 - 10:37
kiitos paljon vastauksista! toivotaan että uutuuden viehätys häviää nopeasti 
äitee - 21.09.2009 - 11:00
Meillä jätettiin sänkyyn odottamaan, että uni tulee ja hyvin toimi, kaikilla kolmella. En ole koskaan ymmärtänyt tätä suunnatonta nukuttamis- ja viihdytysvimmaa, kun lapsen ei kokaan anneta olla itsekseen ja omassa rauhassa. Nukkuma-aikaan olimme viereisessä huoneessa ja jos lapsella tuntui olevan todellinen hätä, apuun ehdittiin kyllä heti. Tavallisesti hänelle kyllä riitti kun tiesi, että siinä lähellä ne vanhemmat ja nuorimman kohdalla myös sisarukset olivat. Meillä kun olisi pitänyt nököttää kaikki illat vauvan snägyn vieressä yhteenä noin 7 vuotta jos sille töin olisi alettu. Siinä olisi sitten jääneet hoitamatta niin eläimet kuin vanhukset, omista iltapuuhista puhumattakaan.
sulle - 21.09.2009 - 11:12
äitee: No sitte sä varmaan ymmärtäisit "nukuttamisvimman" jos sun omat lapset olis ollu huonoja nukahtamaan/nukkumaan. Kaikkien lapset ei todellakaan jää sinne omaan sänkyyn yksikseen vaan tarvii läsnäoloa ja nimenomaan sitä nukuttamista. Kyllä moni varmaan mielellään antais lapsen jäädä omassa rauhassa sinne sänkyynsä mutta kun se ei vaan toimi kaikkien kohdalla niin.. Meillä istutaan vieressä ja pidetään kädestä kiinni niin kauan kun nukahtaa, jos edes päästäÄ kädestä irti alkaa huuto. Ja joo, on annettu myös huutaa mutta sitä jatkuis aamuun asti joten meillä kyllä mielellään nukutetaan meidän rakas poika! Anteeks ap, tää meni täysin ohi sun ongelmasta eikä osaa siihen ottaa kantaa kun ei vielä ajankohtaista meillä..
Mettiäinen - 21.09.2009 - 12:49
Chala: Meillä on niin korkeat reunat pojan sängyssä, ettei pääse millään itekseen sieltä alas. Mummolassa onkin sit eri asia, kun on matalammat reunat. Siellä joutuu olemaan niin kauan vieressä, että nukahtaa. Tää nyt ei liittynyt ap:n kysymykseen, mut oli vaan pakko kommentoida, etten minäkään siinä tapauksessa jättäisi itekseen, jos ois vaarana pudota
äksy - 21.09.2009 - 21:55
peesaan äiteetä. en myöskään ymmärrrä, miksi pitää lasta viihdyttää, kun kerran pitää nukkua. Kyllä se nukkuu, kun tarpeeksi on unuhiekkaa silmässä.
VASTAA
VIESTIIN
