Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - TOIVEILIJAT


| Vastaa viestiin | TOIVEILIJAT |

Kaksivuotiset: Lääkärissä käyty

Vakitaustailija - 17.09.2009 - 20:49

Tällä kertaa lääkärissä käynti jännitti enemmän kuin aiemmin, kun pelkäsin mitä ne on taas keksineet mun pään menoksi.

Lääkäri aloittikin lyhyen kertauksen jälkeen, että aletaan nyt tukemaan sun ovulaatiota clomifenillä. Ja mä ajattelin et voi prrrkele, nyt ne syöttää mulle lääkkeitä ja taas katellaan aikaa eteenpäin. Mutta hetken kuluttua se onneksi jatko, että tuetaan vielä raskautumista inseminaatiolla! Jee!!

Se voitais tehdä jo tulevaan kiertoon, joka alkaa ensi viikolla. Mutta. Jos ja kun mun menkat alkaa niin pirun säännöllisesti, niin ultrauspäivä osuu sellaselle päivälle, että mä en voi olla pois töistä ja loput päivät viikonlopulle, jolloin ei tietenkään ultrata. Nyt mä siis todella toivon, että mun tämä kierto heittää häränpyllyä ja on normaalia lyhyempi tai normaalia pidempi ettei mun tarvii lykätä koko touhua kuukaudella.

Toisaalta onhan tässä odoteltu jo pari vuotta, joten ei kai se kuukausi siihen mitään enää tee. Mulla on nyt niin hyvä mieli tästä ja korkeat toiveet, vaikka tiedän, että inseminaatiolla ei ole parhaat onnistumisprosentit, mutta nyt me ainakin ollaan päästy hoitojen alkuun ja ollaan putkessa!

Töistä kotiutuessa ajattelin, että ensi kesänä meille voi tulla vauva ihan oikeasti! Se tuntui paljon todellisemmalta kuin koskaan aikaisemmin.

Ja kaksivuotisille ja pitkään toiveilleille:
Päivän lehdessä oli kulttuurisivuilla otsikko: Miltä tuntuu, kun hartaasti odotettua lasta ei tulekaan? Juttu kertoi blogista, jossa on sarjakuvia. Lehdessä oli kuva pingviinistä bussipysäkillä ja teksti: "Sinun piti tulla tänään. Minä odotan edelleen. Älä pelkää, pysyn tässä."

maailmamustavalkoinen.blogspot.com

Täytyy itsekin mennä vierailemaan tuolla, mutta jokatapauksessa lehden kuva pääsee meidän jääkaapin oveen.

Lämpimin terveisin kaikille: Vakitaustailija


VASTAUKSET:


heidi - 17.09.2009 - 21:09

tsemppiä ja voimia


virna - 17.09.2009 - 23:00

hienoa jee!!!

nyt kuule taion ja käskytän kierron mutkahtaan sopivalle uralle! kuulostaa niin hyvältä et pääsette inssiin. pidän peukkuja!

ja ei kannata käydä lukemassa tekstejä jos ei halua pyyhkiä silmäkulmia ja niistää netin ääressä. mun tuli itku.


telpe - 18.09.2009 - 08:51

Ihanan positiiviset tunnelmat sulla! Toivottavasti pääsisitte jo tässä kierrossa yrittämään kesävauvaa

Minäkin olen itkeskellyt tuon blogin äärellä. Miten joku osaakin tiivistää yhteen kuvaan niin paljon tunnetta.


Kiertolainen - 18.09.2009 - 12:42

Eikö ookkin ihanaa, kun asioissa vihdoinkin päästään eteenpäin?!
Pidänb peukkuja että ajoitukset menee kohdilleen ja tietysti siitä, että olis onnistunut eka inssi!


Mafalda - 18.09.2009 - 16:10

Tuo aloittajan mainitsema blogi on mieletön. Suosittelen sitä kaikessa karuudessaan. Blogin pitäjällä on aivan mieletön lahja, taito ilmaista tunteita


Vakitaustailija - 18.09.2009 - 16:21

Kävin eilen lukemassa ton blogin kaikki sarjakuvat läpi. Ne oli niin osuvia, välillä ihan nauratti, että noinhan se oikeesti on.

Ihanaa tosiaan, että pääsee asioissa eteenpäin. tänä aamuna vain iski sitten se pahamieli, että miksi me ei voida saada normaalisti vauvaa, vaikka kaikki on niin loistavasti kunnossa?!? Lähinnä se paha mieli tuli siitä, että miten mä saan järjestettyä itseni töistä Helsinkiin? Ensinnäkin on pakko kertoa kaikille mikä on homman nimi ja tuskin sittenkään eräät sulattaa sitä, että joudun järjestelee vuoroja. Mä kun en voi yks kaks ilmottaa töihin, että oonkin iltapäivän pois. Eli pitäis etukäteen järjestellä aamuvuoroja, jotta koko homma ei kaadu toisten niskaan. Ovulaatio kun tulee sillon kun haluaa, eikä aikaa inseminaatioon voi siten järjestää etukäteen. Eli pitäis sitten olla koko viikko valmiudessa.

En tiedä tajuutteko, mutta mulla on nyt sellanen olo, että miksi tän pitää olla niin vaikeaa??? Jos oiskin ihania työkavereita, jotka joustaa, kun tietää asian olevan toiselle tärkeä, mutta kun on nipottaja työkavereita joukossa, jotka laskee jokasen aamuvuoron ja perjantaivuoron, ettei vaan jää vähemmälle kuin muut.

Ja sit kun työkaverit tietää, että hoidoissa käydään, niin milläs sitten pidät plussan salassa, kun kaikki on kysymässä kaksi viikkoa myöhemmin, että tärppäskö.

Mut jee, me ollaan hoidoissa! Viel kun vois olla pois töistä hoitojen ajan kokonaan, niin ei tarttis järjestellä ongelmia töissä.


Tinka - 18.09.2009 - 16:49

No niin!

nyt se sitten alkaa eivätpähän keksineet mitään ikävää teidän pään menoksi enään. Varmaan aivan mahtava tunne, kun kokee että se kauan odotettu pieni nyytti voisi vihdoinkin asettua sinne mahaan kasvamaan!! Älä pilaa sitä tunnetta ikävillä käytännön asioilla.

Tarviiko sun välttämättä kertoa kaikkea siellä töissä? Voitko vaan sanoa että odotat lääkärin aikaa ja sitten sanoa että tänään se on, eihän se toimenpide kestä kuin päivän. Ja voitko sen päivän olla sairaslomalla? Itse en ainakaan aio kertoa tälläistä kipeää asiaa työkaverille, kahdelle läheisimmälle olen sanonut missä mennään ja he osaavat sitten tarvittaessa sanoa ettei kyse todella ole lorvikatarrista vaan että mulla on oikea syy joka ei todellakaan kuulu kaikille. Eihän sairaslomailmoitustakaan saa enään laittaa yleisesti nähtäville vaan kyse on "työlomasta".

Tosin enhän ole vielä juuri joutunut poissa olemaankaan, kun meillä vasta t-u-t-k-i-t-a-a-n..... ja taas t-u-t-k-i-t-a-a-n... ja odotetaan aikaa t-u-t-k-i-m-u-k-s-i-i-n...


Vakitaustailija - 18.09.2009 - 20:38

Onhan se ihana tunne, että jotain alkaa tapahtumaan. Ja kuten eilen töistä tullessa tuntu, että ens kesänä meillä oikeesti voisi olla vauva ja se tuntu todellisemmalta kuin koskaan aikaisemmin.

Mulla vaan on aina huono omatunto, jos töissä joutuvat venymään mun takia. Sillon laparoskopiankin jälkeen, kun pyysin lisää sairaslomaa, niin työterveyteen ja töihin soitin itku kurkussa. Onneksi mun sairaanhoitaja täti oli käskenyt jatkaa sairaslomaa, koska niin kiven takana sen saaminen oli, että olisin varmaan luovuttanut ja mennyt töihin ellei täti olisi kieltänyt.

Tokihan voisin vain aamulla soittaa töihin, että on migreeni tms. koska meillä saa olla omalla ilmoituksella muutamia päiviä pois. Tää on kai tätä kiltin tytön syndroomaa, kun potee huonoa omatuntoa. Aina töissä, jos vaan vähänkin sängystä ylös pääsee ja silti johtaja valittaa, että ollaan liikaa sairaslomalla.

Mä olen kyllä aika monelle puhunut meidän ongelmista, koska mua se helpottaa. Ei tule turhia kysymyksiä, kun olen suoraan sanonut kysyjille, että lapsia ei saada. Toki sitten pitää kestää ne "ottakaa rennosti ja älkää yrittäkö"-puheet, mutta eipähän kysellä lasten perään.

No asioilla on tapana järjestyä. Onneksi töissä on myös niitä, jotka oikeesti ymmärtää. Yks teki hoidoilla lapsiaan kymmenen vuotta ennenkuin tärppäs. Ja toinen kävi tutkimuksissa tasatahtia mun kanssa, mut ne pääsee suoraan IVF:ään, kun sen tyyppistä vikaa löyty.

Mutta Tinka, eiköhän teidänkin tutkimukset ole nyt loppusuoralla, kun se laparoskopia tehdään. Sitten tekin pääsette hoitoihin. Mä lupaan


tinka - 19.09.2009 - 11:39

Ilmoittele sitten miten asiat edistyy!!
mä en kyllä yleensä käy niin usein tällä palsatalla, mutta yritän nyt vierailla enemmän, joten kuulen uusimmat kokemukset ja uutiset
ja kokemuksia siitä inseminaatiosta, sillä sehän meilläkin sitten joskus on edessä!
Kaunista syksyä! kaikille tasapuolisesti!


Hansu - 19.09.2009 - 12:46

Mielettömästi onnistumis tuulia myös täältä!!! Tiedän itse miten vapauttava tunne pitkän toiveilu jälkeen päästä eteenpäin. Mulla vähän sama meininki täällä että odottelen taas hoitojen aloittelua, IVF käynnissä ja uuden alkion siirto TOIVOTTAVASTI pian käsillä. Tuohon huonoon omaantuntoon töistä ja työkavereista myös omakohtaista kokemusta, silti laitetaampas kuitenkin asiat tärkeysjärjestykseen. Itse mietin myös aiemmin että mitä pitää selitellä työnantajalle tai uskallanko olla pois töistä tämmöisen asian takia niin vastaus on KYLLÄ!!!Elimistölle kun ei mitään mahda ja ovulaatio tulee silloin kun huvittaa, sitten vaan hyvällä omallatunnolla toimenpiteeseen. KOVASTI tsemppiä ja onnistumisia.


Vakitaustailija - 19.09.2009 - 17:27

Kiitos kaikista tsempeistä mitä tänne on tullut!

Juu, en mä ajatellut pomolle kertoa hoidoista, onneks nähdään niin harvoin, kun ollaan eri rakennuksissa. Noi menot pystyy järjestämään ylitöistä omassa yksikössä. Joitakin vuosia sitten porukoita pelotti mennä kertomaan pomolle raskauksista, kun se keväisin sano, että tulevana toimintakautena ei sitten kukaan tule raskaaksi. Meillä kun noita äitiyslomalaisia on runsaasti. Mä en kyllä moisella viitsi päätäni vaivata, mä lasken vain vuosia sen eläkkeelle jäämiseen.

Ja tottakai mulla tärkeysjärjestyksessä on hoidot ensin. Onneksi mä teen meillä työvuorot, että pystyn suunnittelemaan niitä oman kierron mukaan, tosin mun täytyy vähän neuvotella työkavereitten kanssa, että saan muuttaa alustavaa työvuorokiertoa ja ne ei suunnittele mitään tärkeää menoa siihen, kun mun pitäis päästä menemään. Enkä mä oikeastaan edes mieti sitä, että voiko tällasen asian takia lähteä töistä, vaan enemmänkin sitä, että jos toiset joutuu tekee kauheesti ylitöitä, kun mä yllättäen poistun paikalta, asiakkaita kun ei voi yksin jättää. Tälläkin viikolla toimi kiristys ja uhkailu: jos en saa haluamaani vuoroa, niin olen kokonaan pois

Sovittiin miehen kanssa, että tämä alkava kierto saa vielä mennä luomuna ja sitten aloitetaan. Menis muuten liian hankalaksi ja pitäis oikeasti kertoa johtajallekin jotain: lähinnä et tosi tärkeä lääkärikäynti. Mut seuraavassa ei sitten esteitä enää kuunnella. Ajattelin muutenkin pitää niihin aikoihin syyslomaa, niin osutan sen ovulaation paikkeille ja sit voi rennoin mielin mennä ekaan hoitoon, kun ei tarvii murehtia yhtään töistä.

Eli Tinka. Uusia uutisia mun kohdalta tulee varmaan vasta sit reilun kuukauden päästä ellei tämä kierto onnistuneesti venyis joitakin päiviä.

Te varmaan pidätte mua ihan hulluna, kun vielä kuukaudella venytän, kun vihdoin on hoitoihin päästy. Mutta mä ajattelen sen silleen, että jos mä iten olen kauheen stressaantunut töiden takia, niin onnistumisen mahdollisuuskin pienenee. Tämä tuli kuitenkin niin äkkiä, kun ei edes osattu odottaa lääkärin aikaa. Siihen seuraavaan kiertoon ehtii sit paremmin valmistautua, eikä puol taloa ole mun kriittisenä päivänä lomalla.

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|