Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - ÄITIPARKKI


| Vastaa viestiin | ÄITIPARKKI |

lapsilla ei

isovanhempia - 13.09.2009 - 08:22

Meillä siis lapsilla molemmat isovanhemmat elossa, mutta omat vanhempani ovat alkoholisteja ja pilasivat minun lapsuuteni myös pilasivat ainoan mahdollisuuden olla lasten kanssa ilman vanhempia. Yrittävät kuitenkin tuppautua elämäämme vaikka inhoan heitä.

Miehen äidillä on mielenterveysongelmia eikä ole käynyt meillä kuin pari kertaa vuodessa vaikka asuu ihan lähellä. Miehen isä taas on sellainen ettei omat lapsensakaan kiinnosta niin ei lapsen lapsetkaan, syntymäpäivänä käy, joulyna tuo kortin tai jättää postilaatikkoon.

Itsellä oli ja elossa on vieläkin ihanat isovanhemmat äitini puolelta. Oli mukava lapsena aina mennä heille, olin melkein joka viikonloppu siellä. En nyt toivo lapsilleni mitään hoitopaikkaa vaan isovanhemmat jotka olisivat osa elämää muuten, mutta ei voi mitään.

Kohtalotovereita?


VASTAUKSET:


Sari - 13.09.2009 - 10:06

Ikävä tilanne, mutta pääasia, että lapsilla on rakastavat vanhemmat.

Isovanhemmat ovat kyllä rikkaus lapsille, mutta aina ei heidän seura tosiaan ole lasten parhaaksi.Oletko harkinnut "varamummin" hankkimista?Olen lukenut joskus lehdistä ihanista ihmisistä jotka haluavat ruveta varamummeiksi esim.sellaisille joiden omat isovanhemmat asuvat liian kaukana.

Ei kuitenkaan kannata estää lapsia tutustumasta omiin isovanhempiinsa vaikka juuri niin, että itse olette läsnä.Heillä on siihenkin oikeus.

Voimia!


täällä - 13.09.2009 - 10:17

meillä myös tilanne et omat vanhammat jo kuolleet ja miehen isä myös. Ainut elossa oleva mummo ei oo paljoo kiinnostunu lapsenlapsistaan.Asuu 200:n metrin päässä ja käy vaan synttäreillä.Ikinä ei oo lapset ollu siellä yötä ja vanhempi on jo 10-vuotta.Ei tartte ihmetellä miks lapset ei mielellään käy mummolassa.


ap - 13.09.2009 - 10:27

Minä en vaan voi sietää sitä, että vanhempani ovat omien lasteni kanssa, lällyttelevät ja halaavat. olisivat aikanaan minulle tehneet niin ja olleet juomatta. Joo, olen katkera ja kostonhimoinen, mutta en halua lasteni olevan sellaisten uhmisten kanssa jotka pilasivat oman lapsuuteni! Tämä isäksi kutsuttu paskiainen on lyönyt ja repinyt minua teininä haukkunut huoraksi ja muuta sellaista, en halua sitä paskaläjää tänne enää ikinä. Ei koskaan ole pyytänyt anteeksi. Äitini ei ole kajonnut minuun tai haukkunut, mutta juonut kyllä eikä ollut läsnä. Lupasi aina, että muutetaan pois vaan ei koskaan kuitenkaan lähdetty. Pelkäs varmaan, että ukko tappaa. Vieläkin sen alistettavana vaan asuu, hullu akka, kun sellasta kestää.

Anteeksi purkaus, mutta helpottaa päästää näitä ulos tälläin julkisesti vaikka en vakkarinikillä uskalla kirjoittaakaan tätä.


ap:lle - 13.09.2009 - 11:26

Ymmärrän sinua ettet halua vanhempiasi lapsesi elämään - olisko mahdollisuutta saada suvusta esim. vanhempaa täti ns. varamummoksi? Omat vanhempani asuvat kaukana ja miehen vanhempia ei lapsenlapset kiinnosta - ovat hoidossa pari kertaa vuodessa kun on pakko. Viimeksikin olivat katsoneet aikuisille tarkoitettua väkivaltaohjelmaa ja siksi emme vie heille lapsia hoitoon yms. He myös nauttivat usein alkoholia ja siksi myös mieheni ei halua viedä lapsia yökylään tai hoitoon. Heille ei voi myöskään sanoa mistään kun anoppi alkaa huutaa ja meuhkata ja alkaa mykkäkoulu - mikä on miehelle raskasta


oletko - 13.09.2009 - 11:29

saanut keskusteltua näistä asioista nyt vuosien jälkeen vanhempiesi kanssa?Tuntuis, että olisi aika käydä asiat läpi..Voisi helpottaa sun oloa.Kirjoita vaikka kirje ja kerro miltä susta tuntuu kun kohtelivat sua huonosti.

Kun itse saa lapsia niin näitä asioita rupee yleensä kelaamaan enemmän.


just - 13.09.2009 - 11:53

AA:ssa on alkoholistien myös lapsille tarkoitettu tukiryhmä,sieltä vois löytyä keskusteluapua ja vertaistukea.Voisi auttaa kun saisit purkaa itseäsi vähän.
Meillä just sama tilanne kuin nimimerkillä "täällä",paitsi et anoppi asuu kaukana...ikävää kun on vain 1 mummo ,eikä sitäkään kiinnosta.


just - 13.09.2009 - 11:54

AA:ssa on alkoholistien myös lapsille tarkoitettu tukiryhmä,sieltä vois löytyä keskusteluapua ja vertaistukea.Voisi auttaa kun saisit purkaa itseäsi vähän.
Meillä just sama tilanne kuin nimimerkillä "täällä",paitsi et anoppi asuu kaukana...ikävää kun on vain 1 mummo ,eikä sitäkään kiinnosta.


ap - 13.09.2009 - 11:56

Ei olla käyty läpi.

Mä olen liian kiltti. Pelkään, että äiti pahoittaa mielensa vaikka hän on minun mielen pahoittanut niiiiiin monesti juomisellaan.
Äitini sanoi kyllä, että ymmärtää ettei minulla ole hyviä muistoja lapsuudenkodista, mutta toivoo silti meidän käyvän kylässä. Yhdesti tänä vuonna erehdyttiin säälistä käymään ja siitä saakka jankuttaa, että käykää kylässä, käykää... En haluaisi ikinä enää mennä sinne, siellä ahdistaa.

Kaikki oli hyvin ja ei omaa mieltä ahdistanut, kun olimme vuoden verran pitämättä yhteyttä, mutta menin sitten sopimaan äidin kanssa välit.

Puhelimessa halus tässä aiemmin välttämättä puhua lapseni kanssa ja kolme vuotias vastasi kun kysyi milloin tulee kylään, että heti. Eihän kolme vuotias tiedä minkälaisia ihmisiä ovat. Nyt äiti jankuttaa, että poika haluaa heti tulla käymään eikä silti käydä... Huoh.

Helpompaa olis ilman niitä, inhoan heitä!


arvaapas - 13.09.2009 - 12:04

Itse asiassa ei ole suoraan AA:ssa, kyseessä on AAL, eli alkoholistien aikuiset lapset, ryhmissä käy siis alkkarienn lapsia, sekä tunnevammaisten perheiden lapsia. Tup alkoholi ei ole mikään "vaatimus". Ihan vaan tiedoksi, jos joku tunnevammaisen perheen aikuinen lapsi tätä lukee. AAL löytyy googlaamalla.


arvaapas - 13.09.2009 - 12:07

AAL-ryhmät kokoontuvat AA:n tiloissa, siksi onkin melko yleinen luulo, että AAL on AA:n ryhmä.


just - 13.09.2009 - 13:26

Kiitos "arvaapas" selvennyksestä,just tuota tarkoitin,siitä saataisi olla ap:lle apua.


Voisitko - 13.09.2009 - 13:46

hakeutua jonnekin ulkopuoliselle juttelemaan lapsuudestasi?? Sanotaan että pienten lasten vanhemmilla oma lapsuus on tosi lähellä, eli sitten tulee mietittyä tosi paljon omaa lapsuutta, mitä haluaa ja EI halua omille lapsilleen omasta lapsuudestaan...
tuntuu ettet saa sun vanhempien kanssa välejä kyllä korjattua kun ne ei varmaan ymmärrä/kykena ajattelemaan miltä susta tuntuu! on varmaan tositosi vaikeaa kantaa mielessään ja olla tekemisisssä vanhempiesi kanssa, niin vois olla hyvä jos pääsisit vähän yli ja selvitetyksi itsesi kanssa näitä asioita esim. tk-psykologin tai neuvolapsykologin tms kanssa?


Pulla - 13.09.2009 - 21:58

kurjalta kuulostaa toi sun tilanne . lapsen isän vanhemmat ovat alkoholisteja ja naisella sielä vielä narsistinen persoonallisuushäiriö tai on mahdollinen psykopaatti (ei ole edes vitsi tai pelkästään minun "diagnoosi"). itse olen katsonut kuinka isäni henkisesti alistaa vaimoaan ja oma äiti tuntuu jollakin sairaalla tavalla nauttivan jopa marttyyrin roolistaan.

ajauduttiin parisuhdekriisin takia perheneuvontaa ja lisäksi pariterapiaan. siinä aloin ymmärtää kuinka lapsuuden tapahtumat ovat vaikuttaneet nykyhhetkeen ja miksi en ole ajoissa jättänyt miestäni huonosta kohtelusta huolimatta. aloin lukemaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta lähdettyäni lapsen isän luota ja lopulta menin yksin sille terapeutille jonka luona olimme käyneet pariterapiassa. pari kertaa olen sielä käynyt ja vaikka kuinka pidin tuota aikaisemmin "hullujen" hommana, niin se on avannut mieltäni uskomattoman paljon...alkaa ymmärtää myös omia hölmöilyjä jne. suosittelen siis lämpimästi


minäpä vain - 13.09.2009 - 22:50

Ymmärrän tilannettasi ap ja myös ahdistustasi.

Minä keskustelin taannoin oman isäni kanssa.Ja hän kertoili omasta äidistään, kuinka äiti ei ollut kuulemma tasapuolinen heille lapsille, ei osoittanut tarpeeksi rakkautta,oli välinpitämätön jne. Olin ihan äimänä, kertooko hän minun iki-ihanasta mummistani tuommoista!
Minulle ja sisaruksilleni (samaa sanovat serkutkin)hän oli maailman paras mummi!On siis jo kuollut muutama vuosi sitten
Itsellänikin on jo aika isoja lapsia. Ja siis jonkun verran elämää on elettynä takanapäin
Mutta koskaan,koskaan ei isäni puhunut meille lapsille mitään pahaa äidistään, kun olimme pieniä. Ja olen siitä hänelle kiitollinen! On täysin eri asia olla isovanhempi kuin vanhempi!

Vaikka itse olet vanhemmillesi katkera ja kannat ahdistusta, niin muista että lapsesi eivät sitä kanna ,eikä heidän sitä kuulukkaan kantaa! Sinun kannattaisi todellakin jutella asioistasi ja purkaa tuota ahdistustasi, ettet siirrä sitä lapsiisi(omakin elämäsi helpottuu). Heillä on oikeus omiin isovanhempiinsa ja niin on isovanhemmillakin lapsenlapsiinsa, niin se vaan on! Olettaen tietenkin,että vanhempasi eivät ole kännissä ja ovat muutenkin vastuullisessa kunnossa tavatessaan lapsiasi.


raitis - 14.09.2009 - 08:51

ap:
Ei ole Sinun vikasi, että vanhempasi ovat juoppoja. Välit poikki vaan ja jatkat omaa elämääsi Lapsesi eivät menetä mitään, vaikka eivät tutustu renttuisovanhempiinsa. Tiesitkö, että alkoholistien aikuisille lapsillekin on tarjolla apua?

Isovanhemmilla ei ole mitään "oikeutta" lapsenlapsiinsa. Äiti ja isä sanelevat, kuinka paljon mummojen ja vaarien kanssa ollaan tekemisissä. Jos isovanhempi on juoppo, minusta on ihan oikein, ettei hänen kanssaan olla tekemisissä eikä anneta lapsia hoitoon. Itse vihaan juoppoja ja rattijuoppoja yli kaiken. Omat lapset pelkäävät juoppoja, koska olemme raittiita. Juopolle tai krapulaiselle ei missään nimessä lasta hoitoon.

Juoppo on itse syypää juomiseensa. Tosin juopot syyttävät omista ongelmistaan muita ihmisiä.


Ikävää - 14.09.2009 - 09:26

että olet katkeroitunut noin pahasti. Ja vielä ikävämpää että laitat vahingon kiertämään ja pilaat lapsiltasi mahdollisuuden isovanhempiin kun olet niin vihasta sokea etkä näe kuin oman puolesi asioista.

Anteeksianto on kypsän ihmisen merkki. Voisitko kuvitella jättäväsi menneisyytesi taakse ja astumalla askeleen eteenpän, jopa nöyrtymällä itse niin että et vaadi vanhemmiltasi anteeksianeluita vaan aikuisena vaan koitat jatkaa elämääsi.


irene - 14.09.2009 - 09:51

Meillä sama tilanne ettei lapsilla ole isovanhempia.
minun alkoholisti isäni on kuollut, äitini asuu satojen kilometrien päässä eikä ole kiinnostunut ainoista lapsenlapsistaan.
miehen vanhemmat kuolleet.

että näillä on mentävä eteenpäin.
on päiviä jolloin olen itkun partaalla / suututtaa kun esim piväkodissa on isovanhempainpäivä ja tytöt ovat itku kurkussa kun heillä ei ole ketään...
mutta äitiäini ei kiinnosta ja minkäs sille teet.


suku on pahin - 14.09.2009 - 17:08

On aivan sama, onko lapsella isovanhempia vai ei. Tärkeintä elämässä on, että ÄITI ja ISÄ rakastavat, välittävät ja huolehtivat lapsistaan! Jos isovanhemmat ovat arvaamattomia, pelottavia, jopa vaarallisia, parempi, että lapsi ei tapaa heitä.

Tälle: "kertooko hän minun iki-ihanasta mummistani tuommoista! Minulle ja sisaruksilleni (samaa sanovat serkutkin)hän oli maailman paras mummi!" Isovanhemmat osaavat kuules valehdella lapsenlapsilleen uskomatonta p-kaa! Aika kultaa muistot. Ja dementia sekoittaa yläpäästä loput. Luuletkos tosiaan, että joku mummo tai vaari kertoisi lapsenlapsilleen, että "Hän löi usein vanhempaasi remmillä?" tai "Arvaas kuinka paljon join viinaa, kun omat lapset olivat pieniä? Niin paljon, että perheeltämme meni koti!"
"Heillä on oikeus omiin isovanhempiinsa ja niin on isovanhemmillakin lapsenlapsiinsa" Minusta lastensa perusoikeuksia polkeneilla - juopoilla, pedofiileilla, välinpitämättömillä, väkivaltaisilla, hulluilla - p-kaisovanhemmilla ei ole erioikeutta lapsenlapsiin. He ovat yhden sukupolven elämän jo tuhonneet!
"Suku on pahin." ja "Onneksi ystävänsä saa itse valita, kun sukulaiset ovat mitä ovat". Näin se kuules menee

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|