Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - PARISUHDE


| Vastaa viestiin | PARISUHDE |

Vinkkejä jotta saa ihastumisen lopahtamaan?

Pajupuu - 18.08.2009 - 19:54

Olen naimisissa, ja vieläpä onnellisesti. Rakastan miestäni ja hän minua Puoli vuotta sitten kohdalleni kuitenkin osui ihastuminen. Vuosikymmeniä yhdessä olleet parit usein kertoilevat että hyvän suhteen aikanakin on ihan luonnollista joskus ihastua muihin, tärkeintä onkin ettei sen suhteen toimi! Olen siis odotellut mitään tekemättä että ihastumiseni menisi ohitse, mutta ei se vaan mene. Asia alkaa nyt jo ahdistaa minua kun on kulunut jo puoli vuotta!

Olen suunnannut mahdollisimman paljon energiaa mieheeni, ollaan tehty kaikkea hauskaa yhdessä kuten matkusteltu, käyty ravintoloissa, nökötetty kaksistaan katsomassa telkkaria, ja seksiäkin harrastettu paljon. Ollaan siis toisin sanoen viihdytty äärimäisen hyvin yhdessä, kuten ennenkin. Lisäksi olen mahdollisuuksien mukaan yrittänyt vältellä tätä miestä johon olen ihastunut, mutta hän on työkaverini ja näen häntä pakostikin päivittäin. Hän ei tiedä tunteistani enkä missään nimessä aio kertoakaan, koska en havittele mitään tapahtumaa. En haaveile hänestä niin että luulisin elämän olevan jotenkin parempaa hänen kanssaan, se on aviomieheni kanssa jo niin hyvää etten usko että parempi on mahdollista Joskus mieleeni nousee kuvia suutelemisesta tämän toisen miehen kanssa, muttei edes seksistä koska en oikeasti haluaisi muuta kuin että tämä outo ihastuminen häviäisi!!! Viime kuukausina ihastukseni on alkanut katselemaan minua eri tavalla kuin ennen, liekö jotain huomannut tai kiinnostunut itse. Hän on alkanut hakeutua seuraani kahvitauoilla tms. Kahdestaan ei koskaan olla kun on isosta työpaikasta kyse, ja yritänkin kyllä vältellä sellaisia tilanteita. Juteltu ollaan usein koska työskentelemme lähekkäin, muttei mistään "flirttiaiheesta" vaan säästä, työasioista, tms.

Alan olla aika epätoivoinen, tämä juttu rassaa minua pahasti ja haluaisin sen päättyvän! Odottelenko vaan edelleen vai voiko kukaan kertoa jotain kikkoja joista olisi apua. Työpaikan vaihto nykyisessä muussa elämäntilanteessa mahdotonta, ja viihdyn siellä muuten tosi hyvin. Miehelle en ole kertonut, se vain loukkaisi häntä eikä auttaisi asiaa mitenkään. Ja koska en aio ikinä pettää häntä en näe syytä huolestuttaa häntä turhaan.

Auttakaa, pliis! Ja jos mahdolista, jättäkää te jotka aina vain ilkeilette kommentoimatta, minun mieleni on helppo pahoittaa.


VASTAUKSET:


puupää - 18.08.2009 - 20:29

hei pajupuu.

Et ole ongelmasi kanssa yksin.
olen kahden lapsen isä ja avioliitto vuosia takana 12.Itsekin "kärsin" samasta ongelmasta. Olen ihastunut toiseen naiseen. Tosin ihastukseni tähän henkilöön on kestänyt jo melkein 10 v. Välillä minusta tuntuu, että ihastuksen kohde arvaa tunteeni mutta en ole rohjennut hänelle mitään asiasta sanoa.
Vaimoni ei myöskään asiasta tiedä.
Olen neuvoton enkä osaa sinua auttaa muuten kuin että nauti ihastumisen tunteesta. Et ole ainut...


Pajupuu - 18.08.2009 - 22:17

puupää: Helpottavaa kuulla etten ole ainut. Tosin ajatuskin kymmenestä vuodesta tuntuu todella pelottavalta! Miten olet selvinnyt niin pitkästä ajasta? Onko avioliittosi säilynyt hyvänä?

Yritän olla nauttimatta ihastumisen tunteesta koska se on se ainoa asia joka saa minut olemaan haluamatta luopua siitä. Tuntuu siltä että sydämeni pettää minut pamppaillessaan nopeammin tämän toisen ollessa läsnä. Riittää että vain näen hänet työpaikkaruokalan halki niin kurja sydämeni jo lähtee lentoon. Tunnistan hänet jo kaukaa koska tahtomattankikin olen katsellut häntä niin paljon.

Joskus ajattelen että parantuisin tästä pakkomielteestä jos saisin vaikka kerran suudella ja syleillä ihastustani. Juuri sen teon tavoittamattomuus saattaa olla se joka pitää ihastustani liekissä. Sitten taas rupean ajattelemaan että mitä paskapuhetta, yritän vain keksiä tekosyitä päästäkseni tekemään jotain väärää. Tämä mietiskely on kuitenkin turhaa koska en koskaan pettäisi miestäni. Ajatukseni vain usein pettävät minut.

Voimia meille molemmille! Tule kertomaan jos keksit joskus keinon.


Ajattele - 18.08.2009 - 22:25

tätä kuumien unelmiesi kohdetta istumassa pöntöllä paskalla rikkinäiset pappakalsarit kintuissa lukemassa Jallua, kaivamassa nenäänsä, tarkastelemassa kaivuun tuotosta ja lipaisemalla sen nautinnollisesti suuhunsa.

Auttoiko?


Pajupuu - 18.08.2009 - 22:59

Ajattele: kiitos Auttaahan se osittain, mutta kuten aiemmin kirjoitin en edes kuvittele että tämä mies olisi mitenkään parempi kuin oma mieheni, monin tavoin hän on todennäköisesti huonompikin. En todellakaan haaveile elämästä hänen kanssaan; ajatus mieheni menettämisestä saa minut halvaantumaan kauhusta. Siksi juuri EN VOI TAJUTA miksen voi vain "snap out of it" ja unohtaa tämän toisen.


Nikitön - 19.08.2009 - 14:21

Tiedän tunteen.Mä ihastuin kanssa ja koska se oli molemmin puolista niin tilanne meni siihen että kävin hänen luonaan kahvilla ja suutelimme parikin kertaa.Tätä kesti yli puoli vuotta.Tosin oma liitto ei ollut hyvä ja tuntu etten edes rakastanut miestäni kun oli niin vaikeaa,mutta mä en voinut hillitä tunteitani vaan oli pakko sohia kepillä jäätä.Jollei mies olisi muuttanut pois olisin varmaan edennyt asiassa pidemmällä ja jättänyt myös mieheni.Olen edelleen huonossa avioliitossa ja haaveilen kyseisestä miehestä.Siitä että ehkä joskus vielä tulee meidän aika.


puupää - 19.08.2009 - 19:45

pajupuulle:
avioliittoni on pysynyt avioliittona kaikkine iloineen ja suruineen. Muutaman kerran olen ollut vähällä kertoa ihastukselle tunteistani mutta syyllisyyden suunnaton taakka on estänyt suuta avautumasta. Puolison menettäminen tuntuisi minustakin pahalta. Koko perhe hajoaisi. Tai ainakin siltä tuntuu.
Ihastuksen kohteen kohtaaminen on ollutkin joka kerran vaikeaa kun sydän roihuaa hänet nähdessäni.

Ehkäpä jos antaa itselleen luvan olla ihastunut eikä taistele sitä vastaan. Hyvä puoliso voi myös ihastua koska ajatukset on ajatuksia ja teot on tekoja.
Voihan olla että miehesi pohtii samoja asioita. Mutta hänkään ei haluaisi rikkoa yhteistä tulevaisuuttanne. : )


Minusta - 19.08.2009 - 20:40

on aika törkeää olla kertomatta puolisolle ihastumisesta, JOS tunne pysyy, eikä katoa. Minulle olisi pahin mahdollinen shokki saada tietää eäneeni vuosikaudet valheessa miehen kanssa, joka on kaiken aikaa haaveillut toisesta Eihän hän siloin "minun" oikeasti koskaan olisi ollutkaan...


Pajupuu - 19.08.2009 - 22:23

Minusta: Jos kyseessä olisi valhe, olisin jo lähtenyt liitostani. Mutta kun rakkauteni aviomieheeni ei ole valhe. Ja koska kuitenkin toivon tämän menevän mahdollisimman pian ohi en todellakaan näe mitään syytä huolestuttaa ja satuttaa miestäni. Hänellä ei ole syytä huoleen. Itse en todellakaan haluaisi kuulla mieheni sanovan: "kulta hei, olen muuten nyt todella ihastunut toiseen naiseen. Mutta ei hätää, tykkään susta silti, nyt vain saattaa kestää jonkun aikaa ennen kuin tämä menee ohi, nou hätä." Itse mieluummin olisin tietämättä asiasta jos se kuitenkin menee lopulta ohi eikä mitään pahaa tapahdu.


Älä - 19.08.2009 - 22:28

vain missään vaiheessa kerro ihastuksellesi tunteistasi... mitä sitten teet jos hänkin sanoo ajattelevansa sinua? Silloin voi lähteä mopo käsistä. Minulle on käynyt niin, enkä oikeastaan tiedä miten saisin paikattua tekemäni virheet. Minä kerroin miehelleni ihastumisesta... se oli suurin virhe mitä avioliitossa oleva voi tehdä. Nauti miehesi kanssa ja toteuta "ajattele" kaltaista ajatusmallia.


sama täällä - 20.08.2009 - 12:11

Mulla on samanlainen tilanne, paitsi etten ole naimisissa vielä ja olen tehnyt sen virheen, että menin kerran humalassa suutelemaan ihastustani. Tai oikeestaan vastasin hänen suudelmaansa - ihastus kun oli jossain vaiheessa molemminpuolista. Kaiken lisäksi mieheni sai tietää - ensin suudelmasta, sitten ihastuksesta. Vieläpä muuta kautta kuin minulta, mikä pahensi asiaa. Ja minä yritin ensin paniikissa kieltää molemmat, valehtelin, minkä hän myös sai tietää.

Itse kadun kaikkea aivan älyttömästi. Aluksi vähättelin suudelmaa mielessäni, mutta kiinni jääminen ikään kuin avasi silmäni. Silti en uskaltanut heti tunnustaa ihastuneeni, ajattelin että se olisi miehelle helpompaa.

SILTI mies jaksoi antaa mulle anteeksi asiaa mietittyään. Rakastaa kuulemma liikaa, vaikka en sitä hänenkään mielestään ansaitsisi.. Asia on aika tuore vielä, mutta ainakin toistaiseksi on mennyt hyvin.

Minunkin ihastukseni syttyi töissä. Ja kuten sinäkin, en voisi kuvitella seksiä hänen kanssaan, yök. Suudelmasta ehkä haaveilin salaisesti, ennen kuin se tapahtui. Nyt olen ponnistellut ihastuksesta aktiivisesti eroon. Välttelen häntä töissä, poistin facebookista. Teen mitä tahansa suhteeni eteen. Uskon, että se onnistuu kun niin oikeasti haluaa. Mielestäni olen jo aika pitkällä.


Pajupuu - 20.08.2009 - 13:47

"Älä": Joo, en aio kertoa kun ei se palvelisi mitään hyödyllistä tarkoitusta vaan vain satuttaisi. Mieltä kyllä kutkuttaisi tietää onko ihastukseni kiinnostunut minusta vai ei, hiukan on sellaista merkkiä ruvennut tulemaan että ehkä voisi ollakin. Tai sitten vain kuvittelen. Mutta en todellakaan aio ottaa asiaa puheeksi koska 1)olisi todella noloa jos hän ei olisikaan kiinnostunut ja 2)en halua joutua tilanteeseen jossa minun olisi mahdollista suudella häntä eli parempi olla kuulematta sitä jos hänkin on kiinnostunut. Ettei mopo lähtisi käsistä. Haluaisin ajatella olevani niin vastustuskykyinen etten lankeaisi ja suutelisi häntä, mutta en suoraan sanottuna voi olla ihan satavarma asiasta. Parempi siis olla ottamatta selvää!
"Sama täällä": Hienoa että miehesi antoi sinulle anteeksi! Mahtaa olla hyvä mies Luulen että itsekin kyllä katuisin suunnattomasti jälkeenpäin jos päästäisin jotain tapahtumaan. Yritän kuvitella miltä jälkeenpäin tuntuisi, sitä kamalaa morkkista, ja se itse asiassa auttaa aika hyvin. Ja turhaahan se olisikin mitään tehdä koska en näe/halua tulevaisuutta kenenkään muun kuin mieheni kanssa.


hei - 20.08.2009 - 15:04

Niin miksi olet tähän tyyppiin ihastunut? Mikä on SE juttu? Onko hän komeampi kuin miehesi?


Pajupuu - 20.08.2009 - 15:47

"Hei": En todellakaan osaa sanoa! Se on myös yksi juttu joka minua tässä rassaa. Hän ei ole mitenkään komeampi kuin mieheni, ei älykkäämpi, eikä edes humoristisempi. Eikä rikkaampi vaikka sillä nyt ei mitään väliä muutenkaan ole. Minulla ja miehelläni on myös enemmän yhteisiä intressejä kuin minulla ja tällä ihastuksellani. Eli en tiedä. Jokin hänessä vain iskee. Ehkä hänen feromoninsa puhuttelevat omiani tai jotain muuta ihme alitajuista hommaa Ei tässä koko touhussa ole millään tasolla mutään järkeä *tuskastunut huokaus* Mutta kun ei pääse irti. Ja pelkään aivan tajuttomasti että joku työkaveri kohta näkee naamastani mistä on kyse vaikka yritän käyttäytyä mahdollisimman tavallisesti.


joo - 27.08.2009 - 21:26

Moikka!
Minulla on kanssa ikävä tilanne. Olen itse reilu 20 vuotias, enkä pysty olemaan ajattelematta kollegani joka on tuplat minun ikääni (n 40). Minulla on ihana mies, samanikäinen nuori kuin minäkin. Silti tuossa vanhassa kundissa on sitä jotain, joka minua kiehtoo. Vaikka naamasta hällä näkee että kaljaa on tullut vedettyä!
Loppupeleissä meillä on hauskaa, mutta toisaalta tuo on vaan paatunutta naistennaurattamista mitä hän heittää. Tosiaan, nauramme hänen kanssaan koko ajan. Hän on tokaissut että sanoo vielä vaimolleen että hällä on helvetin hyvännäköinen 20v kollega, ja vitsailee minulle naimisiin menosta vegasissa. Tiedän,vitsiä se vaan on mihin itsekkin yhdyn. Toisaalta, olen aika helppo ihastumaan ja kyseessä uusi työpaikka, joten saatan olla vain niin intoutunut että yhdistän sen tähän kys mieheen.
Huh, kun luin tuon tekstini tajusin itsekkin mitenkä tyhmältä kuulostan ..
Perheellinen muija, ja silti tällainen miss "rakastunhelposti". ei se opi, ennenkuin kunnolla turpaasa saa..


joo - 27.08.2009 - 21:32

voitteko kertoa miten idiootti olen niin tajuan itsekkin viel tarkemmin??


Pajupuu - 30.08.2009 - 11:59

"joo": Tiedän itse miten vaikeaa se on valita kehen ja miten ja milloin ihastuu, joten sympatiaa sinnepäin! Tosin täytyy jopa minunkin sanoa että tuo mies ei kuulosta kovin hyvältä, itse asiassa hän kuulostaa aika surkealta, sellaiselta joka ei ole hyväksi yhdellekään naiselle. Enkä suosittele tuon tapaisen läpän heittämistä/siihen mukaan menemistä. Se vaan lietsoo ihastumista, siinä missä kannattaisi toimia juuri päinvastoin. Helppo sanoa, tiedän! Vaikeampi toteuttaa... Mutta eiköhän miehesi ole sen arvoinen että yrität. Odota ja katso, kuulostaa siltä että ihastumisesi voi hyvinkin mennä ohi jos vain maltat mielesi etkä tee mitään typerää. Tsemppiä!

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|