VASTAUKSET:
no - 08.07.2009 - 15:42
riippuu ihan tilanteesta ja jokainen saakoon tehdä miten haluaa,en menis haukkumaan ketään huonoista elämän valinnoista,jos joku on onnellinen saatuaan heti uuden puolison niin eiköhän hälle se onni suoda.
eihän sitä koskaan tiedä milloin se oikea tulee vastaa vastaan eli se voi tulla jo seuraavana päivänä entisen erosta tai vaikka viidenkin vuoden päästä.
joten pidä sinä se pääs kii ja anna muiden elää elämäänsä niinkuin tahtovat.
AQQA - 08.07.2009 - 17:02
Peesaan täysin edellistä. Ihme hommaa. Olis kiva tietää millasia nuttura Marttoja täällä kirjottelee noita älyvapaita kommenttejaan. Eiköhän me kaikki saada tehdä omat ratkaisumme ja valintamme..
ap:n kannalla - 08.07.2009 - 17:38
siinä asiassa, että kannattais kyllä "toipua" ja katsella ja kuulostella elämää ympärillään ja itsessään, ennen kuin taas säntää jonkun kanssa yhteen.
Eron jälkeen sitä saattaa olla sellaisissa mietteissä, että arvostelukykykin voi jopa pettää, kun yksinäisyys ahdistaa, että joudutaankin ojasta allikkoon. Kuinka moni onkaan huomannut elävänsä eron jälkeen ns. laastarisuhteessa...
Varsinkin, jos on lapsia, ni ei kyllä heti "seuraavana päivänä" kannata sitä uutta iskäehdokasta alkaa esitellä.
Ja tietenkin nämä ovat yksilöllisiä ja henk.kohtaisia
asioita! Kaveripiireistä valitettavasti niin tuttuja juttuja kylläkin suurten pettymystensä ansiosta!
Nikitön - 08.07.2009 - 18:40
Jokainen saa tehdä niinkuin itse haluaa, mutta pitäis miettiä asioita suurten päätösten edessä.Vihassa ei ratkaista hyviä päätöksiä.
Lapset kärsii, jos heti uusi suhde...
Samaa - 08.07.2009 - 19:36
mieltä ap:n kanssa.
Laastarisuhteita ja säätöjä ja lapsethan siitä maksaa 
ensinnäkin - 08.07.2009 - 21:56
Kaikki eivät tarvitse aikaa toipuakseen erosta.
ja toisekseen ei sitä uutta siippaa tarvitse tuoda lasten nähtäville.Ja eihän kaikilla tällä käyvillä ja eronneilla edes ole lapsia
Maailma kumma paikka on...j se seuraava elämän rakkaus voi olla jo oven takana kun entinen kaartaa pois pihasta
Huoli läheisitä on vaan inhimillistä, mutta toisten elämään ja varsinkin siihen rakkauselämään puuttuminen on törkeää!
Ensin kannattaa varmistaa että omat jauhot on puhtaat joka vinkkelistä, ennen kun alkaa moralisoimaan toisia
voivoi - 09.07.2009 - 09:25
jos vaivaa päätään miettien tällaista. eiköhän se oo jokaisen oma asia miten eron jälkeen toimii.
...väkisinkin tulee mieleen että ap on itse eronnut ja ent.puoliso on päässyt elämässä eteenpäin ja sekös ap:tä vituttaa
Nikitön - 09.07.2009 - 10:09
Elän onnellisessa suhteessa(avioliitossa yli 17 vuotta).
Joten en ole mikään katkera eronnut yh.
Läheltä olen seurannut miten ihmiset hakee heti uutta seuraa ja lapset ihan sekaisin tapahtuneesta
En ketään moraalisoi, vaan totean miten ihmiset luovuttavat helposti, ensimmäisen riidan jälkeen erotaan.
Olen opettanut lapsilleni keskusteluntaidon, asioista pitää pystyä puhumaan ja sopimaan.
Jotenkin huomaan joidenkin heti hyökkäävän kirjoitukseni kimppuun, miksi noin jyrkkiä vastauksia ja puolustuspuheenvuoroja.Ettei, vaan vastaajat itse ole yh-ihmisiä katkeria sellaisia.
voivoi - 09.07.2009 - 11:26
<
Jaa, mun mielestä sinä paheksuit kirjoituksessasi sitä että pariudutaan mielestäsi liian nopeasti eron jälkeen.
Outoa että tällainen asia sieppaa sinua noin kovasti. Minusta on aivan se ja sama, jos löytää uuden rakkauden vaikka viikon jälkeen erosta. Eihän se ole keneltäkään pois! Kyllä sinä suvaitsemattomalta ja kateelliselta vaikutat. Ja säälittävältä kun pitää alkaa yh:ta haukkumaan.. Keksi jotain muuta.
Jaana - 09.07.2009 - 12:02
Kuulkaapas arvon rouvat.Ei ap välttämättä paheksunut eikä myöskään moralisoinut,vaan oli vilpittömästi huolissaan asiasta ja halusi mielipiteitä.Mutta ei näytä kaikilla olevan kykyä alkaa keskustelemaan asioista,vaan heti hyökätään kimppuun kuin hyeenat.
Se on tietenkin loppujen lopuksi jokaisen oma asia miten elämänsä "runnaa" mutta olisi hyvä kuitenkin opetella kuuntelemaan toistenkin mielipiteitä,eikä olla heti niin kärkkäästi tuomitsemassa ja arvostelemas
Tulee todella mieleen,että nämä arvostelijat on juuri niitä jotka on hypänneet suhteesta toiseen heti,sillä eikös sitä sanota,että "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa".
Että silleen...ja hyvää kesän jatkoa ja oppikaa toisiltanne asioita ja toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne sanoo se maailman viisain kirjakin.
Eroamassa(mies) - 09.07.2009 - 16:52
Hyvä Jaana! Erittäin hyvin sanottu.
Omalta kohdaltani voin sanoa et minä en ainakaan ota paineita tollasista asioista. Haluan olla yksin ja miettiä asioita rauhassa..Jos joku sattuu osumaan kohdalle niin ehkä sitten voin yrittää,mutta hakemalla haettu..ei kiinnosta.
Jollekkin se voi toimia..toisille se on vaan pehmeä alastulo...
Minerva - 10.07.2009 - 23:36
Olen toisaalta ap:n kanssa samoilla linjoilla, paitsi että itse olen poikkeus, joka vahvistaa säännön. Erosin n. 5 vuotta sitten poikaystävästäni. Olin kyllä käynyt treffipalstoilla ja kirjoitellut yhden tyypin kanssa, mutta en missään vaiheessa antanut ymmärtää sen enempiä, kunhan lämpimikseni kirjoittelin. Jostain syystä moraalini kesti sen, mutta siinä se raja sitten menikin. Tapasimme tämän treffipalstatyypin kanssa, mutta lähtöhalausta kummempaa en antanut tapahtua, sillä en olisi pystynyt elää sen asian kanssa, että olisin pettänyt poikaystävääni (kirjoitteluko sitten ei jo sitä ollut??).
Pari viikkoa meni, ja tein päätöksen jättää silloinen poikaystäväni, vaikka en tulevasta tiennyt juuta en jaata. No, eron jälkeen vietin kaikki 5 tuntia sinkkuna, kunnes sattumalta treffipalstatyyppi pyysi ulos syömään. Ja sille tielle jäätiin... Pari vuotta sitten mentiin naimisiin ja kuukauden päästä on toinen lapsi tulossa. Koin, että olin löytänyt neulan heinäsuovasta, enkä voinut jättää sitä nostamatta siitäkään huolimatta, että sinkkuaikani jäi kovin vähäiseksi.. 
Eikä kyllä kaduta yhtään! Rakkaustarina on ollut kuin huonosta kioskikirjallisuudesta kaikkine vaaleanpunaisine höttöineen. Onneksi se arkikin on jo koittanut.
Että toisenlaisiakin tarinoita löytyy, vaikka ei aina jäisikään märehtimään ja "etsimään itseään" eron jälkeen. Toisaalta ymmärrän kyllä ap:n pointin, ja sitä mieltä olin itsekin, kunnes kohtasin mieheni.
Vesihelmi - 12.07.2009 - 18:57
Täällä myös kävi niin, että erotessani kysyin neuvoa asioihin entiseltä työkaveriltani. Siitä alkoi tämä nykyinen rakkaustarina ja aivan ihana suhde
Mutta sehän on ihan ihmisestä itsestään kiinni, kuinka nämä asiat haluaa "järjestää". Jos ei hyväksy uusia suhteita "liian nopeasti", jättää sitten itse tekemättä niin ja elää hyvällä omalla tunnolla.
Itse en jättäisi katsomatta, mitkä kortit on jaettu jos pyydetään peliin
mie - 15.07.2009 - 13:24
aloin heti deittailla netin kautta erottuani 4v. avoliitosta... Mulle se oli tapa selvityä erosta ja itsetuntoa kohotti se kun huomasi miesten olevan kiinnostuneita minusta.
En ollut tietenkään päässyt kokonaan yli exästä, mutten häntä kyllä takaisinkaan halunnut.
Nykyisen mieheni tapasin n. puoli vuotta eroamisen jälkeen ja heti alettiin tapailla tiiviisti.... Hänkin on "sitoutuvaa tyyppiä", oli ollut alle vuoden sinkkuna.
Muita ongelmia ei ollut kuin että yhdesti, väsyneenä kutsuin uutta miestä exän nimellä......kauhee moka!
Nyt kun ajattelee, niin parempi että aloin heti deittailla, muutenhan olisin voinut olla tapaamatta miestäni! (nyt 3v. naimisissa)
VASTAA
VIESTIIN
