Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - PARISUHDE


| Vastaa viestiin | PARISUHDE |

Nyt tuli ero.

SurkeaOlo - 28.06.2009 - 19:27

Olen vihdoin sen tajunnut, että tästä ei tule mitään. Kymmeniä kertoja tuli turpaan. Tänään löin takaisin ja päätin että nyt riitti.

Olen kuullut liian monta kertaa olevani surkimus. Olevani huono kaikessa. Olevani ruma ja huora. Olevani epäonnistuja jota kukaan ei rakasta.

Annoin miehen uskotella että hän on oikeassa ja on täysin hyväksyttävää mätkäistä vaimolta naama mustaksi jos läikyttää maitoa lattialle. Minä oikeasti uskoin että ansaitsen sen kaiken paskan.

Mikä saa miehen, joka on niin hyvä isä, niin rakastava aviomies, muttumaan aika ajoin täydeksi kusipääksi!? Olisi kuin miehessä asuisi kaksi persoonaa -toinen jonka elämäntehtävä on tehdä minut onnelliseksi ja toinen jonka elämäntehtävä on tehdä elämästäni helvettiä. Kuulostaa sairaalta, mutta juuri noin meidän elämämme menee. Että silloin kun oltiin onnellisia, en olisi voinut parempaa miestä toivoa. Mutta jos tuli riitaa (kuten tänään, kun olin vahingossa jättänyt puhelimen äänettömälle eikä mies saanut minua pariin tuntiin kiinni) saan kuulla kunniani pahimmalla mahdollisella tavalla. Tänään sainkin vielä nyrkistä, kun en suostunut siihen että mies kontrolloi jatkossa kännykkääni kun en itse osaa, kuten mies asian ilmaisi.

Sairasta on että rakastan häntä, rakastan paljon. Mutta tiedän että en enää voi jäädä tähän suhteeseen. Otan lapseni ja lähden. Toivoin pitkään että asiat muuttuisi, mutta ei ne muutu.
Miten helvetissä tällaisesta pääsee yli? Miten avioerosta voi selvitä?! Mistä saan voimia etsiä asuntoa itselleni, hankkia huonekalut, kaiken.. Mies kun ei tule minulle varmasti erossa mitään antamaan (valitettavasti suhteemme on mennyt niin että minun tilistäni on maksettu asuminen ja laskut, hänen rahoistaan huonekalut ynnä muu). Enkä kai mitään haluaisikaan, pitäköön kaiken.

APUA. Olo on sekava ja pelottaa miten selviän kaikesta yksin.


VASTAUKSET:


Katalus - 28.06.2009 - 19:34

Ei se helppoa tule olemaan mutta lohduttaa varmasti että samassa tilanteessa on ollut moni muukin ja selvinnyt.
Tuollaiseen kun ei todellakaan saa alistua. Tiedä myös se että olet jo voitonpuolella kun tajuat että ei tuollainen suhde vaan voi jatkua, se on aivan sama kuinka hyvä mies se on päivänvalossa jos kolikon toinen puoli on tuo.

Voimia sinne.


Nimetön - 28.06.2009 - 19:36

Teit aivan oikein.Koita nyt kuitenkin itsellesi saada vähän huonekaluja ja muuta.Ja jos ei avioehtoa ole niin sulle kuuluu puolet.
Kyllä sä selviät.Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua ja ihme että oot noinkin pitkään jaksanut.

Itselläni mies kanssa välilä kusipää mutta ei lyö.Melkein jopa toivoisin että mätkäsis niin olis helpompi lähteä.


valtavasti - 28.06.2009 - 19:59

tsemppiä!

se on tuskallista kun rakastaa silti kaikesta huolimatta..

MUTTA, sun ja lapses elämä muuttuu päätöksesi jälkeen paremmaksi!

voimia!


leevi - 28.06.2009 - 22:07

Voi surku, VOIMIA!! Kyllä sitä vaan ihmeesti jostain voimia saa, vaikka sun lapsen takia, toivottavasti omistaisit hyvän ystävän jonka kanssa jakaa näitä paskoja juttuja. Varaa soskuun aika siitä se alkaa rullaamaan. Tsemppiä!!


=) - 28.06.2009 - 22:21

Sinä selviät kyllä! Teit niin oikean ratkaisun. Äläkä vaan palaa takaisin tuolaisen miehen luo vaikka vaikeita aikoja sen itsenäisesti selviämisen kanssa tulisi. Olet tehnyt itsellesi ja lapsellesi maailman suurimman palveluksen, älä pilaa sitä enää! Paljon voimia ja tsemppiä!


Joku - 29.06.2009 - 07:42

Aivan oikea ratkaisu. Huonekalut hankit kyllä ja se oman kämpän sisustaminenkin voi olla ihan virkistävää. Selviät kyllä ja jos oikein pahalta tuntuu voi asioista käydä puhumassa ammatti-ihmisen kanssa. Silloin selviää ajatukset ja pääsee nopeammin yli. Tsemppiä!


mie - 29.06.2009 - 09:52

Kyllä sinä selviät paljon paremmin yksin, kun ei enää tarvitse pelätä miestä. Ota heti yhteyttä oikeusaputoimistoon, niin saat apua omaisuuden jakoonkin.


Todellakin - 29.06.2009 - 10:11

oikean ratkaisun teit! Olen ollut erotilanteessa ja TIEDÄN miten vaikeaa on, kaikki samat ajatukset pyörineet minunkin päässäni, mutta... kunhan hyväksyt sen, että sopeutuminen vie jonkin verran aikaa- ja annat sitä itsellesi, niin vuoden kuluttua kun katselet mennyttä aikaa, et voi käsittää, mikset lähtenyt aiemmin.

Minäkin löysin itsestäni uskomattomia voimia, nyt tiedän selviäväni mistä vain! Elämä jatkuu ja sanoisin, että sinullakin paljon entistä parempana!


BadMama - 30.06.2009 - 13:20

Sinä selviät !

Tuo sinun päätöksesi oli jo itsessään rohkea ja vahva teko! Sinussa on voimaa, kun vain jatkossakin luotat siihen !

Asiat eivät varmastikaan ole heti kovin helppoja käsitellä, tunteet myllertävät ja uusi elämäntilanne mietityttää jne. Mutta kun luet noita yllä olevia kommentteja, voit nähdä, että muutkin ovat selviytyneet vastaavanlaisesta tilanteesta voittajina !

VOIMIA ja uskallusta löytää itsessäsi piilevä naarasleijona !


Marbella - 02.07.2009 - 20:57

Hyvä päätös.

Jos kerran avioero on kyseessä, niin kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus menee 50/50. Jos mies haluaa mööpelit pitää, joutuu hän sinulle maksamaan. Ja myöhemmin huomaat päätöksen olleen oikea.


kyllä - 03.07.2009 - 23:48

on uskomatonta että lapsia rääkätään tolasessa perheessä.Antaisit lapsen kunnon perheeseen jos et itse pysty sitä järjestämään.


nikitön - 05.07.2009 - 22:15

Miehesi ei rakasta sinua koska ei osaa. Hänellä on luullakseni narsistinen persoonallisuushäiriö ja hän hallitsee sinua käytöksellään. Narsisti on välillä niin ihana, että hakisi vaikka kuun taivaalta, mutta täysin itsekkäistä syistä! Lähde! Myöhemmin hän pyrkii hallitsemaan lapsiannekin.

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|