VASTAUKSET:
Niisku - 20.09.2009 - 10:00
Minä lähden siitä, että alatiesynnytys on se ensisijainen vaihtoehto. Esikoinen oli kuitenkin perätilassa ja pienikokoinen, joten lääkärin suosituksesta päädyttiin sectioon. Toivottavasti tämä toinen raskaus päättyisi alatiesynnytykseen. Tämä toive siitäkin huolimatta, että minulle jäi erittäin hyvä kuva sectiosta. Itse leikkaus sujui erinomaisesti ja toipuminenkin oli yllättävän nopeaa. Ainoita tuskanhetkiä oli ne, kun syntymän jälkeen et saa lastasi itsellesi vaan lapsi lähtee isin kanssa synnyttäneiden osastolle ja itse joudut kärvistelemään tuntitolkulla heräämössä.
Lillukka - 20.09.2009 - 10:36
Musta alatiesynnytys on se oikea synnytys. Sektio on vaan sen varalle että jotain menee vikaan, tai vauva ei mahdu tuleen, tai on just perätila.
Mä en sinänsä normaalissa tapauksessa edes vertais sektiota ja alatiesynnytystä.
x - 20.09.2009 - 10:38
Olen samaa mieltä Niiskun kanssa. Mullakin esikoinen syntyi sektiolla, eikä toimenpiteestä sinällään ole mitään pahaa sanottavaa, mutta uudestaan en haluaisi sitä kokea. Tai ennemminkin niin, että haluaisin ehdottomasti kokea "oikean" synnytyksen. En koe lainkaan synnyttäneeni, mullahan ei ollut minkäänlaista roolia lapsen maailmaan saattamisessa kun puudutuksessa vain makasin paikallani. Musta sektio tuntuu luonnottomalta, mitä se tietysti onkin. Ja toipuminen on paljon hitaampaa kuin alatiesynnytyksestä. Vasta neljä kuukautta sektion jälkeen mulla oli kaikki kivut siihen liittyen kadonneet, vaikka ensimmäisen kuukauden jälkeen pystyi jo suht normaalisti toimimaan. Kyseessä kuitenkin iso leikkaus. Eikä lasta tosiaan saa rinnalle kuin aikaisintaan parin tunnin päästä kun pääsee heräämöstä.
Jos siis on mahdollisuus valita, en mitenkään voi suositella sektiota.
mammy - 20.09.2009 - 10:46
Täällä kanssa pisteet alatiesynnytykselle. Alatiesynnytys on kuulemma lapsen kannalta parempi, koska synnytyksen aikana lapsi kehittää jotain hormoonia joka on hyväksi (?). Näin minulle sanottiin.
Mutta tietty sit joissain tapauksissa se sektio parempi.
peppi - 20.09.2009 - 10:52
täällä on koettu yksi alatiesynnytys, ja kaksi hätä sektiota. ja jos saisin valita, niin kyllä tämän neljännen haluaisin synnyttää ihan itse alateitse, mutta se ei ole enää mahdollista kahden sektion jälkeen, joten sektioon mennään taas.
molemmista olen toipunut suht nopeasti. eikä sinällään ole huonoa sanottavaa kummastakaan tavasta.
koin sen vaan itse jotenkin niin ihanana kun sai "itse" synnyttää.
niin - 20.09.2009 - 11:02
se sektiohan on tarkotettu vaan tilanteisiin joissa nainen ei jostain omaan tai vauvan terveyteen liittyvästä syystä voi synnyttää alateitse. eli jos riskit alatiesynnytyksessä on liian isot ja sektion katsotaan olevan turvallisempi vaihtoehto. normaalitilanteessa sektioon liittyvät riskit on alatiesynnytystä suuremmat sekä äidin että vauvan kannalta! mä en näe minkäänlaista syytä sektion suosimiseen jos alatiesynnytys on mahdollinen. päinvastoin.
Täällä kans - 20.09.2009 - 12:22
Lillukan kanssa samoilla linjoilla eli alatie synnytys ehdottomasti, ellei ole pakottava syy leikata. Hyvin on kaksi alatie synnytystä sujunut ja ihanat lapset sai 
Kipeetähän se tekee, mutta tietää että kipu loppuu aikanaan ja siihen on erittäin hyvä syy
=) - 20.09.2009 - 13:14
Ihan samoilla linjoilla muitten vastanneiden kanssa. Kaksi lasta olen alakautta maailmaan synnyttänyt ja mitään muuta niin ihanaa ja uskomatonta kokemusta ei maailmassa ole <3
Omppu - 20.09.2009 - 13:16
yksi sektio ja alatiesynnytys takana, EHDOTTOMASTI alatie synnytys!!!
sektiosta en löydä mitään hyvää sanottavaa.
Lilli - 20.09.2009 - 14:05
Mulla on takana yksi sektio perätilan takia ja tämä toinen tulee luultavasti myös syntymään sektiolla samasta syystä. Mielestäni oikea tapa on se, mikä sillä hetkellä on turvallisinta sekä lapselle että äidille. Ensimmäisestä sektiosta toivuin todella nopeasti ja aika heräämössä meni mielestäni myös suht nopeasti.. tosin mulla ei ole hajua, kuinka kauan siellä olin Pahaa sanottavaa toimenpiteestä ei siis jäänyt. Toisaalta haluaisin kokea myös alatiesynnytyksen, mutta jos se ei ole mahdollista, en jää sitä suremaan!
Chala - 20.09.2009 - 14:52
Yksi alatiesynnytys taustalla ja toivon ja rukoilen etten tälläkään kertaa joudu sektioon. En missään nimessä vapaaehtoisesti suostuisi, siis ilman tosi hyvää syytä, niin isoon leikkaukseen. Hätätilat on asia erikseen.
Mulla synnytys kesti 17,5h, ponnistus 29min. En revennyt, ei leikkailtu, palauduin ihan kiitettävän nopeasti ja alapää on ihan entisellään. En tod vaihtaisi sektioon tuota kokemusta ja odotan että saan synnyttää tämän toisenkin. Aika vois tietty vähän lyhentyä 
Moi - 20.09.2009 - 15:08
sektio ehdottomasti!
alatiesynnytys 100krt helpomi, verrattuna jälkikipuihin ja ikuisiin vihlontoihin yms. sektossa 
mutta mulla terv.syyt ajatella näin....
KaNitaco+bobo - 20.09.2009 - 15:29
Mulla on taustalla molemmat.
Eli esikoinen tuli hätäsektiolla. Muistikuvia ei siitä hetkestä, kun lääkäri huusi hätäsektio ja mieletön myllerrys alkoi, niin siihen hetkeen kun heräsin heräämöstä. Eli olin nukutuksessa koko ajan.
Mitä ihanaa nyt voi tuosta sanoa, niin ihaninta siinä oli kun heräämisen jälkeen kärrättiin osastolle ja siellä isi odotti lapsosen kanssa.
Toinen tuli sitten alakautta, vääräs tarjonnas, mut sitähän ei mulle kerrottu vasta kun jälkeenpäin. Mut ei siitä raumoja jääny, kuten ei sektiostakaan.
Ihanaa tästäkin oli se kun sai sen pirpanan syliinsä heti.
Molemmista siis parannuin melkein yhtä nopeasti ja yhtä hyvin. Mutta silti kannatan mielummin tuota alatiesynnytystä, mutta valitettavasti se ei aina onnistu.
*S* - 20.09.2009 - 18:08
Alatiesynnytys ehdottomasti, jos joku pelkää alatiesynnytystä niin mun kammoajatus on sektio! Alateitse on syntyneet molemmat perätilavauvat (ONNEKSI) sekä rt vauva ja toivon todella saavani synnyttää tän nelosenkin alateitse.
hömppäliisa - 20.09.2009 - 18:34
Täältä kans pisteet alatiesynnytykselle. Itselläni vain kokemus alatiesynnytyksestä ja toivottavasti tää toinenkin syntyy alateitse, mutta jos tilanne vaatii sektiota niin minkäs sille voi. Kummankin (vauvan ja äidin) turvallisuutta on kuitenkin ajateltava.
esikko - 20.09.2009 - 19:57
Niiskun ja x:n kanssa samoilla linjoilla. Esikoinen oli perätilassa ja päädyttiin suunniteltuun sektioon. Kokemuksena se oli ihan ok ja jos tämä toinen olisi perätilassa, valitsisin sektion. Ihan vaan vauvan turvallisuuden ja oman mielenrauhan takia.
Mä vähän kammoan ja pelkään alatiesynnytystä mutta kaipa sitä on lähdettävä kokeilemaan huhtikuussa, jos siine asti päästäään ja jos vauvan tila ja asento sen sallii.
Mimi88 - 20.09.2009 - 20:55
alatiesynnytys ehdottomasti,odotan että pääsen tämän toisen pusaamaan maailmaan 
ei se välttämättä siinä vaiheessa niin ihanaa ole mutta siitä saa maailman parhaan palkinnon!Mun on jotenkin tunnettava se kokonaisuus että pystyn kontrolloimaan niin men eka synnytys hyvin vähäisellä kivunlievityksellä mutta sama varmasti käy nytkin että matkalla se pää tyhjenee ja sitten menee vain mukana,ei ajattele liian pitkälle vaan elää siinä hetkessä.
Puff - 21.09.2009 - 08:43
Mua harmitti kun kakkonen tuli suunnitellusti sektiolla ku en saanut tuntea kipua x) Esikoista väännettiin 19h ja sektioon, sillon tuntu et oli sentään yrittäny.
Eli jälleen sektio edessä. Onneks on sentään ne jälkisupistukset.. 
lizz - 21.09.2009 - 11:42
Noh, mä olen kanssa sitä mieltä, että tilannekohtaista: Se synnytystapa on paras, mikä on sillä hetkellä turvallisin vauvalle ja äidille.
Esikoinen syntyi alatiesynnytyksellä, joka kokemuksena oli kyllä aika kamala. Ponnistusvaihe kesti melkein kaksi tuntia. Kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin, enkä saanut pahoja repeämiä. En kuitenkaan pystynyt istumaan viikkoon synnytyksen jälkeen
Jälkeenpäin tuli vielä ilmi seikkoja, joiden valossa sektio olisi ollut meidän tapauksessa turvallisempi synnytystapa. Mutta sitä ei voinut synnytyksen alkaessa tietää...
Toivon hartaasti, että kakkosen synnytys on helpompi!
mmh* - 21.09.2009 - 11:48
Minun mielestä kuten moni on kirjoitellut, sektio on vain hätätapauksia varten. Valitettavasti mulla ei ole kokemusta sektiosta, mutta kahdesta alatiesynnytyksestä, joihin en kerennyt saamaan mitään kivunlievitystä. Kipeetä otti, mutta kivut loppuivat hetkessä vauvan pulahdettua ulos. Kaikesta kivuista huolimatta ihana kokemus, vaikka synnytyspelkoinen olen. Kaikista ihaninta on kuulla ensimmäinen henkäys eli itku ja sitten saa vauvan rinnalleen, ja ensimmäinen imetyshetki tuntuu taivaalliseta. Siinä pelot ja kivut kaikkoavat hetkessä.
taustalta - 22.09.2009 - 11:13
Kiitos kaikille vastauksista =) Se miksi tätä kysyin, on että olen nyt rv31 ja viime neuvolalääkärikäynnillä lääkäri sanoi, että mun istumaluut on aika lähekkäin toisiaan, joten jos luut ei loppua kohti anna periksi, täytyy lantio kuvata mahtuuko vauva tulemaan alatiesynnytyksessä.. en halua väkisin sitä alkaa alakautta pusertamaan, ja sit huomataan ettei se todella mahdukkaan sieltä ja joudun hätäsektioon.
Mä haluaisin tottakai alatiesynnytyksen kokea, mutta jos se ei ole mahdollista,niin vauvan turvallisuus etusijalle.
Mutta kiitos vielä kaikille vastanneille =) Kiva kuulla että sektio ei ole niin hirveä kokemus(kun ehkä kuvittelen), eikä myöskään alatiesynnytys, päivävastoin, suurin osa kannattaa alatiesynnytystä vaikka siinä kivut ovatkin kovemmat =) mutta onhan se sen arvoista!!
VASTAA
VIESTIIN
