Oletko
50-,60-tai 70-luvun lapsi...
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan
turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai
muilla myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja
pistorasioissa, autonovissa, lääkepulloissa eikä kemiallisissa
kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista
lähteistä, EIKÄ mistään
steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä".
Ne joilla oli onni asua mäellä
olevan kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä
puolessavälissä mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman
onnettomuuden jälkeen tuli tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi
hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita,
katkenneita hampaita - mutta koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen,
vaikka pientä riidan tapaista leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen.
ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä
syödä, oikeita SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia
- koska oltiin aina ulkona
leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa
limumme, juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku
olisi siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-,
X-Box- ja muita videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia,
kännyköitä, ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita
tapaamaan, vaikka
asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin, mennä
taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa
joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin
toiset, ja kun jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi.
Ketään ei sen takia
lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa,
keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin
ja jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja,
menestyksiä, tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka?
