Toisen lapseni
odotus eteni muuten normaalisti, mutta laskettu aika
tuli ja meni.
Ennakoivia
supistuksia oli hyvin vähän. Odotettiin melkein 2 viikkoa
ja sitten jouduinkin sairaalaan yliaikaiskontrolliin. Kohdunsuu
ei ollut vielä auennut, ja jouduin jäämään käynnistykseen.
Jo samana iltana
sain ensimmäisen käynnistyskapselin kohdunsuulle,
mutta mitään ei tapahtunut. Seuraavana päivänä
pidettiin välipäivä käynnistelyssä, ja aamulla taas
kapseli. Iltapäivällä lääkäri tarkisti kohdunsuun
tilanteen, pettymyksekseni vain 1 cm auki ja
kohdunkaulankanava ei lyhentynyt.
Sain toisen kapselin, ja
ei mennyt kuin tunti, niin alkoivat todella kipeät
supistukset 4 minuutin välein. Vessassa käydessäni irtosi
limatulppa. Taas sisätutkimus ja olihan siellä alkanut
tapahtumaan viimeinkin, kohdunsuu oli avautunut reippaasti.
Hoitajat soittivat miehelleni, että voi alkaa tulla
sairaalaan - matkaa meiltä sairaalaan on 120 km.
Pääsin
synnytyssaliin odottelemaan synnytyksen etenemistä. Vielä
koetin pärjätä supistusten kanssa ja käydä suihkussa. Lämmin
kaurapussi selässä tuntui myös hyvältä, ilokaasusta ei
tullut kuin paha olo. Mieheni saapui sairaalaan ja kätilö
joutui poistumaan toiseen synnytykseen. Tähän asti olin pärjännyt
ilman kipulääkkeitä. Supistukset voimistuivat kerta
kerralta ja kun kätilö tuli takaisin pyysin epiduraalia. Hän
soitti lääkärin paikalle ja voi sitä onnea kun sain
puudutuksen! Kaikki kivut hävisivät, sain levättyä
hieman ja mieheni kerkesi käydä syömässä välillä. Kohdunsuu
oli auki vasta 5cm.
Kului pari
tuntia, ja alkoi ponnistuttamaan aivan mielettömästi -
auki 9cm. Kalvot puhkaistiin, ja pelkäsin sen sattuvan,
mutta ei - lapsivedet vain loiskahtivat suoraan kätilön
syliin ja saimme hieman huumoria mukaan tilanteeseen.
Kokeilin konttausasentoa ja se hieman helpotti. Kun sain
luvan ponnistaa, halusin puoli-istuvaan asentoon.
Ponnistusvaiheessa
kipu tuntui helpottavalta. Tätä olin odottanut jo 42 pitkää
viikkoa! Ponnistusvaihe kesti 7 minuuttia, minkä jälkeen
4030 g ja 49 cm. kokoinen tyttö oli maailmassa. Koko
synnytys kesti yhteensä 8 tuntia ja 10 minuuttia.
Vapisin todella
paljon synnytyksen jälkeen. Lieneekö johtunut käynnistelystä,
koska ensimmäisen synnytykseni jälkeen ei ollut
samanlaisia tuntemuksia kuin nyt.
Mieheni sai
leikata napanuoran. Se oli iso asia hänelle, tyttö on hänen
ensimmäisensä. Sain vauvan rinnalleni pitkäksi aikaa,
jonka jälkeen tuoreelle isälle tuli lisää tehtäviä:
vauvan kylvetys, punnitukset ja pukemiset. Kätilö laittoi
pari tikkiä, en ollut revennyt juuri lainkaan. Sanoi vain,
että koska osasin ponnistaa oikein, ei tullut paljon
parsittavaa. Pääsimme osastolle nukkumaan.
Synnytykseni jälkeen
eivät olleet paikat kipeänä eikä istuminen sattunut
ollenkaan, kuten ei ensimmäisenikään jälkeen.
Muistot jäivät
hyvät, ja vielä toivoisin kolmannen lapsen saavani.
- Onnellinen
äiti
LISÄÄ
KERTOMUKSIA