Sieltähän se täti tuli TAAAAAS kp 36/37.Ihan yhtäkkiä vaikka pari melko haamuilta näyttäviä testejäkin jo tuli tehtyä.Tissit oli kipeät,väsytti ja oksetti.Nyt sitten mietintää-heittääkö jo hanskat tiskiin.Tiedän, vasta yk9 olis alkamassa ja moni on oottanut vuosia mutta on tämä vaan niin hemmetin turhauttavaa ja itketyttävää!!!Mutta tänään siis e-pillerit mieluiten tietysti alotettava jos niin päättää.Miehen kanssa sovimme että mikäli en luovuta(hän haluaa ehdottomasti jatkaa)niin tästä lähtien ei mitään jätetä arvailujen varaan vaan KAIKKI mahdollinen raskautumisen onnistumisen kannalta tehdään.Loitsut ja muut,tiedättehän
Ei tietenkään saa stressiä ottaa liikaa-eihän sekään hyvä ole.Mutta nyt hyvät ystävät siis:jatkammeko vai antaako olla?Tottakai itse päätöksen teemme muta potkikaa nyt vähän persiille jotta tämä tyttö tästä jaksais edetä.. p.s.Ilmoitin miehelle että jos yritystä jatkamme on minun asentoni sängyssä tästä lähin "väärinpäin"-jotta saan jalat KOKO yöksi ylös ja aina viis tyynyä persuksen alla kun peittoja heilutellaan;D;D Ukko sano ok ja lähti hakemaan kaupasta greippimehua
Vähänkö epätoivosta
VASTAUKSET:
io (yk 16) - 13.09.2009 - 21:25
Hihhih! Kyllä ihan samat tunteet on vähän väliä meilläkin käyty läpi... Erityisesti alkupuolella. Kun aikaa on mennyt niin ehkä sitä on onneksi vähän oppinut asennoitumaan eri tavalla. Vaikka kyllähän se on pettymys joka kuukausi, mutta se ei enää ole ihan niin raskasta kuin alussa.
Ja vaikka välillä on tehnyt mieli luovuttaa, niin se ajatus on ollut ihana, että ei ainakaan itse laiteta pienokaisen tulolle esteitä.
Joku kuukausi kun molemmat oltiin jotenkin ihan tympääntyneitä, niin ei vaan sitten siihen aikoihin oltu niin lähekkäin. Tämä ainut kerta siis kun ollaan itse tehty "mahdottomaksi" lapsen tulo.
Pyrimme siihen, ettei tehtäisi mitään radikaaleja suunnan vaihdoksia. Nyt "hankitaan" lapsi tai sitten ei hankita ollenkaan. Vaikka välillä on kurjempiakin tunteita, niin kyllä ne yleensä siitä vähän ajan kanssa helpottaa...
Ja erityisesti jos jatkatte yritystä, niin yrittäkää täyttää elämäänne mukavilla jutuilla, mikä saa ajatuksenne muihin asioihin, kuin vain tähän vauvan odottamiseen. Nimittäin jos keskittyy koko ajan vain siihen, että josko nyt onnistais,niin pettymys on entistäkin karvaampi!! (Sanon tosiaan kokemuksen syvällä rintaäänellä!)
maija - 13.09.2009 - 21:41
Kiitos...ehkä sitä vielä jaksaisi varovasti yritellä kuitenkin
..?Sen päivän,parihan se pettymyksen tunne vaatii(ja tekis mieli jo soittaa kavereille että antakaa nyt hitto soikoon yks niistä muksuistanne meille ja /tai v*ttuilla jokaselle vastaantulijalle(kunhan on saanut pahimmat itkut itkettyä jotta kehtaa ulos mennä).. mutta..mutta..sitten KUITENKIN taas jostain käsittämättömästä syystä:..."kohta olis hyvät päivät,NYT on hyvät päivät.. ja SITTEN tää ihana "tärppäsköhän" jne
Ehkä olemme masokisteja kaikki täällä,siltä alkaa tuntua
maija - 13.09.2009 - 21:56
Niin ja vielä tuosta elämän muilla mukavilla asioilla täyttämisestä(mikä on muuten täysin totta!)niin katselen tässä parhaillaan netistä ilmoituksia josko lisäisimme perhettämme ensinnä eläimellä(tämä ei huom.ole kuitenkaan hetken mielijohde,esim. koirista paljonkin kokemusta on)..Tarjolla näkyisi olevan esim. Intiaaninsulkatetra,kukkopoikia(4kpl) tai vaihtoehtoisesti Elmeri-vuohi
Betty - 14.09.2009 - 07:56
maija; itse suosittelisin tuota Elmeri-vuohea =) kuulostaa oikein "positiiviselta". Mutta, mutta, onhan se miehen kanssa olokin mukavaa, joten mies vaan greippimehua juomaan Huijatkaa vähän ajatuksia, niin pettymys ei oo niin kova. Sanoo meikäläinen joka itse tuskailee ja pitää pian miehellä kellokorttia kun sänkyyn pääsee....
maija - 14.09.2009 - 10:48
Eli ei muuta kun Elmeri-vuohi tänne kerrostaloon ja sille ja ukolle greippimehut(SAATTAA kuulemma auttaa raskautumisessa,tosin tarkotus olis kai itse juoda ne)Toi miesten kellokorttisysteemi oliskin muuten aika hyvä idea...hmm..täytyykin alkaa miettiä miten se käytännössä toimisi...
jessi - 14.09.2009 - 11:19
ei ihanainen maija vielä luovuteta jookos? vaikkei tuo plussajenkka tainnut meidän kohdalla toimia, kun minäkin tein aamulla testin mutta yksinäinen oli viiva..
seuraavaksi pistetään plussapolkaksi niin luulis nuijapäiden löytävän perille
Hertta88 (yk7) - 14.09.2009 - 11:52
Tuttua tunnetta.. Mä petyin viime kierrossa niin pahasti että teki mieli oikeesti vaan luovuttaa! Onneks menkkojen loppumisen jälkeen mieliala muuttui koko ajan paremmaksi ja nyt sitä taas innoissaan ootellaan onko tärppi käynyt, ei ainakaan yrityksen määrästä pitäis olla kiinni Yk7 on loppupeleissä vasta vähän aikaa yritystä ja täytyy vähän tarkistaa omaa asennettakin..
Mä oon nyt yrittäny ottaa rennommin ja keskittyä muihin asioihin. Onneksi koulussa on pari kivaa kurssia menossa ja oon yrittäny keksiä jonkun kivan uuden harrastuksen. Ajattelin ehkä aloittaa joogan Samalla oppisi varmasti myös todella tarpeeseen tulevia rentoutumiskeinoja. Sitten ollaan puhuttu, että aletaan joulun jälkeen kattella meille koiranpentua Sekin kannustaa, että ainakin saa jotain hoivattavaa sitten.
Kovasti tsemppiä maijalle ja kaikille muille! Me naiset emme luovuta!
Sulla on muuten maija ihanasti mies mukana.. Mun mies pitää ihan humpuukina sitä kun välillä pidän jalkoja ylhäällä seksin jälkeen.. Ja sai ihan kunnon naurut kun puhuin siitä että greippimehulla saattaa olla semmosta mystistä vaikutusta
VASTAA
VIESTIIN
