PERHEKERHO KESKUSTELUT - ÄITIPARKKI

mitä tekisit toisin

nikitön - 15.09.2009 - 12:32

Meillä on 1v neitokainen ja toinen tulossa. Rupesin miettimään että mitä olen "oppinut" esikoisen kasvatuksesta että mitä kannattaisi tehdä toisin toisen lapsen kanssa. Ei tullut mitään mieleen...
En tarkoita että olisin täydellinen kasvattaja mutta ehkä olen ollut äitinä vasta niin vähän aikaa etten ole kerennyt pahemmin mokaamaan mitään juttua.
Onko teillä muilla asioita joita tekisitte jälkiviisaana toisin kuin olette tehneet?

VASTAUKSET:

Moiks - 15.09.2009 - 12:39

Itse ehkä olen ollut anteeksiantavaisempi toisen kanssa. Kun eka teki pienenä tahallaan "ilkeyksiään" eli kaatoi maidot maahan ym. Kaikkea mitä mieleen juolahti,niin hermostuin enemmän ja ärähdin. Nyt on varmaan kotivuodet "turruttaneet" äidin niin,että tulee kyllä eritavalla eli maltillisemmin,reagoitua kaikkeen tuommoiseen pienen höpsöilyyn
Mutta eipä kai muuten mitenkään ole muuttunut.

Tokan kanssa on päässyt niin paljon jo kaikesta helpommalle,kun hommat hoituvat jo eikä tule stressattua kaikista asioista sillä tavalla,miten aikoinaan tuli esikoisen aikana

adeline - 15.09.2009 - 13:36

nyt, kun mun lapset ovat 3v ja 1v8kk, niin tätä vasta kutsuisin kasvattamiseksi.
eka vuoden se on sellaista perustarpeiden tyydyttämistä ja pusuttelua, halimista ja yletöntä rakkauden osoittamista. ei alle 1vee lasta tarvi vielä kasvattaa mitenkään muuten, ei tarvi ojentaa, ei juuri kieltääkään (mitä nyt muutamat vaarapaikat)...
nyt jos minulta kysyttäis tuo kysymys, niin osaisin vastata vasta tuon 3veen kohdalta, mitä ehkä tekisin toisin ja näin äkkiseltään keksisin vain yhden asian; opettaisin lapsen syömään jo yksivuotiaana itse, enkä ressaisi siitä sotkusta, mitä hän saa aikaan. nimittäin meidän 3v pyytää vieläkin että täytyy syöttää ja 1v8kk syö itse

4:n äiti - 15.09.2009 - 15:00

Toisen lapsen myötä opin ottamaan rennosti ja käyttämään maalaisjärkeä hyvin. En enää ottanut nokkiini "viisaampien" kehutuksista tehdä niin ja näin, vaan rohkeasti tein niinkuin itse parhaaksi koin. Lisäksi opin, että ei se lapsi pienestä säry tai pilalle mene, kestän paremmin nyt huutoa ja kiukkua, ja pienet kolhutkin kuuluu elämään, en lähde jokaista askelta valmiiksi tasoittamaan.

Vapaammin noi nuoremmat lapset ovat saaneet kehittyä kuin esikoinen, tarkoitan tällä sitä, että en pelkää niitä ensimmäisiä horjuvia askeleita (apua, kohta se kaatuu!!!), en pelkää kiipeilyjä, polkupyörällä ajon opettelua, ensimmäistä hurjaa mäenlaskua jne. Annan lapsen kokea ja kokeilla. Ennemmin kannustan kuin pelkään pieniä kolhuja. Helpommallakin pääsee näin, lapsi oppii nopeasti

Ja samaten just noi syömiset ja juomiset, kuivaksi opettelut. Sotkua tulee sen aikansa, mutta loppujen lopuksi helpommalla pääsee, kun vaipat pois nopeasti ja muki käteen ja lusikka kouraan.

nikittä - 15.09.2009 - 17:11

En oppinut ensimmäiseltä, enkä toiseltakaan vielä... Mutta olisin vähemmän siivooja. Stressasin sillä, että kaikki piti olla puhdasta, järjestyksessä, steriiliä. Niin, steriiliä; Vessa. Keittiö, pullot, tutit, lelut....

Opiskelin sairaanhoitajaksi ja se pahensi "oireita".

Nyt kun muksuja on enemmän, on maalaisjärki vienyt onneksi voiton. En tiedä, mitä sitten, kun töihin joskus palaan

Pipari - 15.09.2009 - 18:50

ekasta opiin että tuttipulloa ei kannata antaa 2vhen asti.. nyt vasta täydet yöt kun sai vierotettua.. potan kokeilua jo hyvissä ajoin.. Nämä on asiat jotka yritän muuttaa tämän toisen kohdalla.

pöt - 16.09.2009 - 16:53

Ensimmäisen kanssa olen ollut paljon varovaisempi ja turhankin huolehtivainen. Lapsilla 2v ikäeroa ja nyt tuo vajaa 2vee pikkusisko tekee kaikkea isompansa perässä, eikä se niin kovasti huoleta. On oppinut asioita huimasti isoveikkaa nopeammin, eikä satuta itseään, vaikka koheltaakin. On motorisesti taitava, kun on aina saanut viipottaa ja mennä isomman mukana Eli turha stressi pois, lapset ovat taitavampia, kuin uskommekaan

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti: