Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - PARISUHDE


| Vastaa viestiin | PARISUHDE |

mitä pitäisi tehdä?

ollako vai eikö olla - 08.07.2009 - 12:14

Ollaan oltu avomiehen kanssa yhdessä 2,5 vuotta, meillä on reilun vuoden ikäinen lapsi ja ollaan just ostettu yhteinen asunto. Meillä on jo pitkän aikaa ollu yhtä vuoristorataa, musta tuntuu vähän väliä että en rakasta miestäni enää ja haluaisin erota, mutta sitten kun puhutaan erosta ni menen ihan shokkiin että mitä helvettiä mä olen tekemässä ja haluan vain jatkaa yhdessä. Mut pian ne eroajatukset tulee taas takaisin.

Meidän ongelma on liian samanlainen, voimakastahtoinen ja kiivas luonne. Tapellaan paljon, lähes päivittäin. Kumpikaan ei oikein osaa antaa periksi. Mutta toisaalta kun ollaan niin samanlaisia, ymmärretään toisiamme puolikkaasta sanasta ja hän on minulle kuin sielunveli. Näemme maailman samalla tavalla. Hän on loistava ja tunnollinen mies ja isä, mutta käy usein hermoilleni.

Taas kerran kun olimme eroamassa, törmäsin sattumalta uudestaan ihanaan mieheen, jonka olin tavannut jo aikaisemmin keväällä, mutta silloin juttu ei edennyt mihinkään koska seurustelin. Nyt kun ajattelin eronneeni, kävimme tämän miehen kanssa pari kertaa treffeillä. Hän on mieheni täydellinen vastakohta, kiltti ja rauhallinen, hänen kanssaan tuskin edes pystyisi saamaan aikaan kunnon riitaa. Aivan ihana ihana mies, mutta yksi vika hänessä on.. hän ei ole minun avomieheni.

Nyt avomieheni haluaa kuitenkin vielä jatkaa vaikka luulin että ero on selvä. Enkä tiedä mitä tehdä.. Valitsenko tutun ja turvallisen, omat ongelmansa sisältävän vanhan suhteen ja säilytän kodin ja perheen, vai pistänkö koko elämäni palasiksi ja lähden koittamaan millaisen elämän voisimme tämän uuden miehen kanssa rakentaa? Järki käskisi jäämään entiseen, veri vetäisi uuteen elämään ja tunteet myllertää edestakaisin. Voi olla että suhde tähän uuteen mieheen kaatuisi ennen kuin kunnolla alkaisikaan, koska olen niin kiinni entisessä miehessäni, enkä tiedä miten hyvin tämä uusi mies hyväksyisi lapseni. Hän sanoo ettei lapsi haittaa häntä, mutta miten hän sitten OIKEASTI sopeutuisi kun joutuisi rauhallisesta sinkkuudesta keskelle pikkulapsiperheen raskasta arkea, naisen kanssa johon ei ole saanut tutustua rauhassa kahden kesken ja kun lapsi ei ole oma. Toisaalta elämä hänen kanssaan voisi olla hyvinkin hienoa ja onnellista uusperheen elämää..

Olen vain niin hämilläni...


VASTAUKSET:


hmm - 08.07.2009 - 12:44

suhteesta hyppäisit toiseen heppoisesti tuntemasi miehen matkaan kokeilemaan .... ? muista että sinulla on myös lapsi !
koita nyt miettiä nykyistä suhdettasi, millainen se on ja voiko sitä parantaa tai mistä oikeasti on kysymys? koita unohtaa se uusi tuttavuus, älä häneen tukeudu erossa / älä hänen anna olla syy tai motiivi erota, ethän tunne häntä edes kunnolla! ensin selvität vanhat asiat sitten vasta voi rakentaa uutta suhdetta..

malttia


Lilian - 08.07.2009 - 13:01

Niin, ja jos tuntuu mahdottomalta jatkaa nykyistä suhdetta, pitäisi mielestäni sinun lopettaa se ilman ajatuksia uudesta suhteesta. Et sinä voi itsesi, lapsesi etkä uuden miehen takia hypätä heti rakentamaan uutta elämää toisen miehen kanssa. Mielestäni kannattaisi ensin elellä ihan rauhassa lapsesi kanssa ja antaa menneitten mennä ja sitten vasta rakentaa uutta suhdetta, jos se hyvältä tuntuu.


Ehkä - 09.07.2009 - 12:28

ongelmana on juur tuo että kaikki mulle heti...


... - 10.07.2009 - 00:38

No et sinä nyt mihinkään ihastuksen perään lähde. Rakentakaa yhdessä tulevaisuutta joka kestää vähän kauemman kuin kaksi vuotta..


niin - 10.07.2009 - 23:23

joka suhteessa on tuo vaihe että tuntuu ettei rakasta enää ja olisiko parasta erota.Itse ajattelen kuitenkin pieniä lapsiamme!! He rakastavat isää ja haluavat ettäkoko perhe on kasassa. Vaikka vaihtaisi miestä on sama edessä ennen pitkää, rakkauden huuma häviää aina ja arki on välilläankeaa. Ohjeeksi antaisin että alkoholi pois kuvioista, se vain kärjistää riitoja ja on sytytysnestettä riidoille. Koittakaa touhuta yhessä perheenä jotain tai harrastaa jotain yksin vaikka salia mikä tuo hyvää oloa. Onko yheisiä asioitajoista miehenne kanssanautitte, kalastelu tai leffassa käynti tai matkustelu? Tehkää jotain sellaista ja laittakaa vaikka lapsi siksi aikaa hoitoon.
Yrittäkää ajatella lasta ja pistää vähän omiahaluja taka-alalle. Tuli vaikutelma että olet aika nuori, se tietysti voi altistaa romantiikan ja raukkauden kaipuulle.


Vesihelmi - 12.07.2009 - 19:14

Kuulostaa siltä että olet unohtanut tärkeimmän; itsesi.
Miksi sinulla on oltava joku mies asunnossasi? Varsinkaan jos et ole vakuuttunut tunteistasi heitä kohtaan, en ymmärrä miksi haluat välttämättä jakaa elämäsi näiden "jomman kumman" kanssa.
Jos et ole tyytyväinen nykyisessä suhteessa eikä se parane hyvällä yrityksellä, alaa elää omaa elämääsi. Lapsikin kärsii onnettomasta äidistä.

Maailmassa on varmasti muitakin miehiä ja elämää näiden kahden lisäksi!?


Vielä - 13.07.2009 - 13:19

Ainahan sitä vertaa puolisoaan muihin - ja muut tuntuvat yleensä paremmilta - mietis vähän, että jaksaisitko sellaisen kanssa josta ei saa riitakaveria? Tulisiko arjesta todella tylsää? Josta ei saa mitää irti tai joka tekee niin kuin sinä määräät? Itse olen huomannut, että PMS-oireiden aikana olisin valmis eroon vaikka heti, mutta kun hormoonit tasaantuu, niin arkikin alkaa sujua. Itse arvostaisin ainakin sitä, että miehesi ei ole mikään lapatossu - tosin voisitte riitelyn sijaista yrittää keskustella asioita myös se kuulostaa hyvältä, että miehesi on hyvä isä!

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|