Avioerolukujen ollessa mitä ovat, tulee mieleen että tuetaanko liittoja jatkumaan ollenkaan niin paljon kuin voitaisiin?Onko apua paremmin saatavilla sitten kun ero on jo tosiasia ja suhteen kunnostaminen runioilta jo liian vaikeaa?
Miksei apua saa helpommin ja miksei sitä tarjota aktiivisemmin, silloin kun siitä voisi olla vielä hyötyäkin?
VASTAUKSET:
luonnollisesti - 12.06.2009 - 18:35
runioilta on oikeasti raunioilta 
gfd - 12.06.2009 - 21:22
varmasti saa molempiin jos on halukas sitä etsimään.
--- - 13.06.2009 - 00:47
Parsuhdeterapiaan esimerkiksi, on nykyään ihan hirvittävän pitkät jonot. Apua on mielestäni kyllä saatavilla (jos tosissaan sitä haluaa), mutta sitä saattaa joutua odottaa.. niin ja onhan niitä vuosittain esim. avioliittoleirejä. mutta mielestäni saisi olla enempikin apua tarjolla, sitä saisi ahkerammin mainostaa 
Välillä tuntuu että avioliitossa (ja tavallisessakin suhteessa) luovutetaan aivan liian aikaisin.. (tietenkin on poikkeuksia, esim. väkivaltaa ei kannata sietää).
mielipide - 13.06.2009 - 00:58
Pastorin mielipide on se että nykypäivänä mennään liianheppoisin perustein naimisiin. En yhtään ihmettele että avioeri tilastot näyttävät punaista kun nuoret ja vähän vanhemmatkin päättävät mennä naimisiin heti rakastuttuaan. rakastumisen on annettava muuttua rakkaudeksi, sitten vasta naimisiin.
Ja seurustelun tulisi kestää kauemmin kun puolivuotta, tai ainakin samassa taloudessa olisi asutta vosi. On tutustuttuva ihmiseen kehen sitoutuu loppuiäkseen.
ihmisillä on vieläkin ihmeluulot että kyllähän sitä ennenvanhaankin mentiin kihloihin ja naimisiin hetsamantien, mutta oppaljon on muuttunut, silloin ei ollut vaihtoehtoja eikä yhteiskunta suvainnut eroa. Nykypäivänä tarvitsisi harkita 3 kertaa tarkemmin.
Joitain avioliittoja ei vain ole tarkoitettu kestämään, tiedän ikävähän se on kuulla. Mutta tälläiset pika avioliitot vievät aikaa paneutua oikeasti pelastamaan rakkausliittoja jotka ovat päätyneet umpikujaan. Jotkut tulevat jopa hakemaan apua siihen kuka saa kissan.
Miettikää hyvät ihmiset että kuinka paljon te oikeasti tarvitsette apua, ja miltä taholta.
- 13.06.2009 - 14:37
En kyllä allekirjoittaisi mitään määräaikoja seurustelun tai yhdessä asumisen suhteen.
Ihminen muuttuu koko ajan ja niin pitääkin, joten miten voisit oppia tuntemaan toisen niin että voisit vannoa ikuista rakkautta sen tuntemisen perusteella?
Ja mikä on parempi syy mennä naimisiin kuin rakkaus?
Lapsiko? Taloudellinen tilanne? Tarve sitoa toinen? Mikä?
Kyllä se rakkaus on se mihin voi sitten nojata pahoina päivinä ja kun vaikeuksia tulee, niitä kun tulee ihan varmasti kaikille pareille.
Silloin on hyvä jos voi palata mielessään ja sydämessään niihin alun hetkiin jolloin liitto on rakkauden"huumassa" solmittu.
Taitaa nykyään asenneilmapiiri suosia kuitenkin enemmän parin vaihtamista kuin pyrkimistä liiton korjaamiseen ja uudistamiseen 
Ja sen ilmapiirin mukaisesti apua tarjotaan sitten ennemmin eroon ja yksinhuoltajuuteen ja muuhun eron seuraamukseen.
Terapiat ja perheneuvonta ymv. tarjolla vasta sitten kun ero on tapahtunut ja perhe on jo levällään
Juu - 13.06.2009 - 20:39
ei muuta kuin avioliittokoulukin pakolliseksi ennen papin aamenta!
VASTAA
VIESTIIN
