Lähetä
e-kortti
ETUSIVU VANHEMMILLE LAPSILLE KOTI & KEITTIÖ E-KORTIT

PERHEKERHO KESKUSTELUT - RASKAUS & ODOTUS


| Vastaa viestiin | RASKAUS & ODOTUS |

ihan vain haluaisin kertoa tuleville äideille

nimetön nyt - 11.09.2009 - 17:41

en halua jankuttaa kenellekkään että nauttikaa ja levätkää ja ties mitä vikoista viikoistanne. tai toki, olisihan se ihanaa nauttia mutta itelläni oli kuitenkin jo todella tukala olla loppumetreillä ja koin kurjaksi sen kun kaikki tuntui hehkuttavan kuinka ihanaa aikaa sekä käskivät levätä varastoon... lepo ja rentoutus toki olisi suotavaa ennen synnytystä, ite en vain pystynyt enää lopussa nukkumaankaan...

mutta se minkä haluaisin ihan ystävällisesti, ilman tuputtamista sanoa...älkää pelästykö kuinka raskasta ekat viikot voivat olla. tämä siis tietenkin lähinnä esikoista odottaville eikä tietenkään kaikilla ole edes niin raskasta alussa... meillä ei olla nukuttu öisin tuntia pidempään ja tilanne on välillä lähes sietämätön, vain ja ainoastaan uupumuksen takia. samalla kaikki tuntuvat jauhavan siitä kuinka tämä on varmasti sinun ja miehesi parasta aikaa. alussa koin itseni niin huonoksi, sillä en väsymykseltäni ja tappavalta uupumukseltani todellakaan kyennyt/ehtinyt nauttimaan...nyt kun tilanne alkaa viikkojen päästä hieman helpottamaan, nyt vasta voisin sanoa että alan nauttimaan tästä kaikesta. alku siis saattaa mennä uskomattomassa sumussa, mutta muistakaa että se helpottaa aika piankin älkääkä masentuko! minulla se alkoi lähes olla jo ajankohtaista ennenkuin löydettiin apua tilanteeseen ja jatkuvaan huutoon ja nyt meilläkin jo välillä nukutaan univelkoja toki ei ole äiti vielä ehtinyt pois nukkumaan mutta eihän sitä liikoja saa toivoakaan näin pienen vauvan kanssa

ja muistakaa pyytää apua jos sitä tunnette tarvitsevanne. pyytäkää kaveria laittamaan hyvää ruokaa, kun itse ette ehdi/jaksa, pyytäkää ystäviänne kylään sylittelemään vauvaa, että pääsisitte edes suihkussa käymään. älkää unohtako kaikessa hulinassa omaa hyvinvointianne. vauva huomaa jos äiti ei voi hyvin ja silloin ei voi vauvakaan hyvin

tämä kaikki ainoastaan hyvällä tarkoitettu, ei ollenkaan pätemisellä tarkoitettua!


VASTAUKSET:


-- - 11.09.2009 - 19:26

kiitos lohduttavista sanoista.Olen kyllä yrittänyt henkikkisesti valmistautua tähän mutta uskon että vauvan syntymän jälkeen kaikki kyllä yllättää. Toivottavasti kaikki jaksaisi pikkuisten kanssa ja saisi apua<3


ap - 11.09.2009 - 19:59

mäki valmistauduin omasta mielestäni niin hyvin kuin vain voi olla mutta tosiaan silti yllätti. älkääkä ymmärtäkö munkaan sanomaani väärin, on tämä toki maailman upeintakin aikaa samalla, heti kun on vain saanut edes hetkenkään nukkua enkä siltikään yhtäkään hetkeäkään pois vaihtaisi! liian vähän vain mielestäni puhutaan siitä uupumuksesta. uupumuksesta jo raskaana ollessa sekä pienen vauvan kanssa. luulisin että pelkkä asiasta puhuminen voisi lohduttaa monta meistä, että ei kuvittelisi olevansa yksin uupumuksensa kanssa ja varsinkin se että ei tarvitse pärjätä ilman apua! uskon vahvasti kuitenkin että jokaiselle ekat viikot ovat tavalla tai toisella aika rankkoja, toisille rankempia kuin toisille...niin huimasti tunteet myllertää jne...silti...päivääkään en vaihtaisi pois <3


Meea - 11.09.2009 - 20:15

Mäkään en nauttinut raskaudesta ja oli taivaallisen ihanaa saada toi muksu pihalle, olin henkisesti valmistautunu että lapsi ei nuku hyvin ja valvottaa öisin ja että mä olisin todella väsynyt ja ihan puolkuollut mutta toisin kävi.

Meille sattu onneks todella hyvin nukkuva lapsi. Alusta asti nukkunut melkein 4 tunnin pätkiä. Yöisin jopa nykyään nukkuu 5-7 tunnin pätkiä. Poika nyt 1kk. Tosin alusta asti imetys menny päin vittua joten suurimmaksi osaksi saanu pulloruokaa, sen takia ehkä unetkin on ollut pitkiä. Nykyään en enää edes imetä.

Rankkaa olisi ollut jos oisin ollut yksinhuoltaja, nimittäin eniten mua yllätti se että kuinka HELVETIN HITAASTI sitä voikaa parantua 6 tikin episiotomiasta. Ensimmäiset 2 viikkoa makasin vaa, ainoastaan kävin vessassa. Miehestäni oli suuren suuri apu, hän hoiti mut ja lapsen. nyt siis kuukaus menny synnytyksestä ja edeleenkin vaikeukisa istua ja vieläkin tikkeihin välillä sattuu. Onneksi kuitenkin pystyn jo olemaan lapsen kanssa ihan kaksistaan enkä ole niin riippuvainen miehestäni.


BEM - 11.09.2009 - 21:55

Allekirjoitan kyllä kaiken, mitä laitoit tuossa. Esikoisen synnytysyönä en nukkunut yhtään, seuraavana päivänä 1,5 tuntia, seuraavana yönä ehkä 1,5h, seuraavana yönä ehkä 3h ja kotonakin meni eka yö ihan myllätessä, kun uudet asiat pyöri unissa ja vähän väliä piti imettää. Hajoilin jo sairaalassa varsinkin, kun kätilö änkäsi vauvan väkisin viereen toisena yönä (koska vauva nukkuu siinä paremmin... ja arvatkaa nukkuiko kumpikaan?). Kolmantena yönä ymmärsin sanoa, että antakaa nyt vauvalle jotain lisämaitoa, että saan minäkin vähän edes levättyä. Tuosta on nyt 1,5 vuotta enkä taatusti aio suostua mihin tahansa seuraavan kohdalla. Myös vauvan etu on, että äiti saa riittävästi levättyä. Eikä imetys välttämättä jämähdä yhteen lisämaitotippaan. Hyvin jaksoi esikoinen syödä tissiä 9kk, vaikka sairaalassa vähän lisämaitoa saikin.


Neppari - 12.09.2009 - 12:23

moikka,
tuo unenpuute oli mullakin suurin ongelma (imetyksen ohella) silloin alussa... ekat pari viikkoa ei osannut oikein nauttia vauvan kanssa olosta, kun oli vaan niin väsynyt. Heti kun alkoi saada nukkua enemmän, alkoi vasta todella rakastua vauvaan.... näin mulla siis. Miehestä oli suuri apu, mutta minä se kuitenkin olin vieterinä hereillä kun vauva vähänkin äänteli, mies taas ei välillä herännyt vaikka kuinka olis pitänyt 3h välein pikkuista syöttää!
Maidonmäärä on onneksi pikkuhiljaa kasvanut niin, että vauva alkais jo sillä pärjätä. Vielä kuitenkin annan korviketta pari kertaa vuorokaudessa.

Vinkkinä odottajille: jos jaksat niin tee ruokia pakkaseen ettei tartte alussa kokkailla, ja muutenkin sitten jääkaappi täyteen kaikkea mahdollista kun kotiin tulette... nopeaa ruokaa, koska vauvan kanssa ei oikein ehdi alussa syömäänkään...!


Pulla - 13.09.2009 - 14:34

mä kärsin valtavasta unenpuutteesta ja kolme yötä jouduin valvomaan suppareiden takia ennen synnytystä.

mulla ilmeisesti hormoonit teki kuitenkin sen että olin todellakin onneni kukkuloilla mustien silmänympärysten kera . en edes malttanut nukkua kun ihailin lastani tippa silmässä. itse heräilin yöllä useammin kuin vauva ja odotin koska se heräis tissille syömään. "valitettavasti" meidän neiti nukkui alusta lähtien neljän tunnin pätkiä ja jouduin valvomaan ihan yksin .

ainoa mikä oli rankkaa oli se ettei mies osallistunut hommaan kunnolla... yksin jaksoin hoitaa, mutta tuntui pahalta ettei häntä tarpeeksi kiinnostanut tämä pieni aarre jonka olimme yhdessä saaneet aikaan .

ymmärrän kyllä että voi olla rankkaa, mutta ei se aian niin mene


ap - 14.09.2009 - 00:49

Pulla ei varmasti menekään, mut aivan varmasti jos teillä herättäis joka yö tunnin välein alkaisit säkin toivomaan ja rukoilemaan että nukkuis joskus edes 2h putkeen, näin meillä siis meni reilu pari viikkoa ja alko uupumus olla aivan omaa luokkaansa. loppuraskaudessa jo tuli univelkaa ja tosiaan synnärillä ei paljoa nukuta, ja seuraavat 3viikkoa kotonakin meni valvoessa vaikka oli mieskin apuna. nyt jo parempiakin päiviä/öitä mut edelleen univelka huima. ja kun on väsynyt kaikki tuntuu heiman valjummalta...tsemppiä vaan kaikille, on se kaikki silti niin ihanaakin


Pulla - 14.09.2009 - 12:01

ap: ihan varmasti rukoilisin jos tunnin välein olis herätys . pointtini olikin, ettei se välttämättä ole rankkaa = kaikkien lapset eivät herää tunnin välein. tyttö nukkui alussa meidän vieressä loppuyön (eli kun oli herännyt ekalta unipätkältään omasta sängystä), joten imettäminen oli helppoa - sen kun pisti tissin suuhun ja molemma jatkoivat unia.

on niitä äitejä jotka kokevat äitiyden rankkana vaikka lapsi olisikin "helppo". ihmiset kun ovat niin erilaisia.

monet päivittelivät sitä kun meidän tyttö ei päikkäreitä nukkunut kunnolla muuten kuin jos olin itse vieressä. päivällä nukkuminen on aina ollut hankalaa tytön kanssa. en silti ole kokenut sitä ongelmana muiden päivittelyistä huolimatta .

 

VASTAA VIESTIIN

Lähettäjän nimi:

Viesti:

  


| Etusivu | Vanhemmille | Lapsille | Koti & ruoka | E-kortit | Info | Palaute|