Olen
kuusivuotias ihminen jo,
niin että äiti kertoisitko,
mistä meidät lapset on tehty?
Olen
tarhan tädiltäkin kysynyt,
hän on vain minulle hymyillyt,
ja talkkarikin on hämmästynyt.
He
sanovat: odotahan nyt!
Naapurin
pihalla kerrottiin,
että pienet lapset on tehty niin,
että vettä ja jauhoja sotkettiin
ja taikina lapseksi muovailtiin,
sen jälkeen uunissa paistettiin.
Äiti, tehdäänkö lapsia niin?
Äiti,
voiko tällaistä pientä lasta
tehdä lehmän pienestä vasikasta,
jos karvat vain ottaisi pois?
Ei antaisi lupaa ammumaan,
pyytäisi pottaan pissaamaan
ja kahdella jalalla kulkemaan?
Äiti,
voiko pelto tai kasvimaa
ihmisen taimia kasvattaa,
kuten porkkanaa, heinää tai muuta?
Miten taimet vauvaakin pienemmät,
pellon mullassa pärjäävät,
kun siellä on madot ja jyrsijät
sekä sateet ja tuulet myrskyisät?
Jos
minut on tehty sairaalassa
tai tehtaassa lapsia valmistavassa,
niin mistä rakennusaineen saivat?
Mistä lämmön laittoivat ruumiiseen,
miten jalkani saivat liikkeeseen,
mistä huono olo kun tuhmasti teen,
mistä itku kun sattuu varpaaseen?
Lapseni,
Pieni
olet vielä ymmärtämään
mutta väärin teen jos ääneti jään,
joten rakennusaineesta kerron.
Se
on ainetta kultaakin kalliimpaa,
sitä ei rahalla ostaa saa,
ei kasvata meret, ei metsät, ei maa
silti jokainen voi sitä omistaa.
Taivaan
isämme kultaisin,
meille kaikille lahjoitti paketin,
joka sisältää rakennusaineen.
Käyttöohje on yksinkertainen:
Käytä
ainetta reilusti tuhlaillen,
sitä säilytä lämmöllä sydämen,
koska se on vihalle allerginen.
Se
on rakennustarvikepakkaus,
jonka päällä on teksti: Rakkaus
Tästä
sinutkin, lapseni, tehtiin.
Siitä miljoonat lapset on valmistettu,
siitä kaikki kaunis on rakennettu,
siitä onni on koteihin asennettu,
sen avulla paha on karkoitettu.
-
Tekijä tuntematon
